Viime kesänä ensimmäistä armeijan päivää vietettiin Isossa-Britanniassa yli 200 valtakunnallisella julkisella tapahtumalla, mukaan lukien sotilasparaati Chathamissa Kentissä, johon pääministeri osallistui. Virallisen Armed Forces Day -sivuston mukaan tapahtuma "on kansakunnalle vuosittainen tilaisuus osoittaa tukenne miehille ja naisille, jotka muodostavat asevoimien yhteisön", jotka ovat "kiireitä työskennellä ympäri maailmaa, edistääkseen rauhaa, toimittamassa apua, torjua huumeiden salakuljettajia ja tarjota turvallisuutta ja torjua terrorismia."
Ja kuitenkin, filosofi Michel Foucault'n parafraasin mukaan, missä valta väittää itseään, siellä on aina vastarintaa. Näin vuonna 2009 Peace News lanseerasi aseistamattomien joukkojen päivän. Samana päivänä hallituksen puolustusvoimien päivän kanssa järjestettävä aloite pyrkii muistamaan niitä – kuten Martin Luther Kingiä, Mohandas Gandhia ja Rachel Corrieta – jotka ovat omistaneet elämänsä väkivallattomalle yhteiskunnalliselle muutokselle.
Huhtikuussa 2010 perustettu Forces Watch, voittoa tavoittelematon verkostoituva organisaatio, pyrkii jatkamaan haastavia aloitteita, kuten Armed Forces Day, sekä armeijan "suurelta osin epäeettistä" rekrytointipolitiikkaa. Puhuessaan minulle pohjois-lontoolaisessa kahvilassa Forces Watchin koordinaattori Emma Sangster väittää, että tällaiset kritiikittömän tuen osoitukset armeijalle ovat "yritys tukea Afganistanissa ja Irakissa tapahtuville". Hän väittää myös, että "se sulkee kaiken keskustelun konfliktien ja sodan vaihtoehdoista" ja sekoittaa aiheet tarkoituksella "joten jos kritisoit alle 18-vuotiaiden rekrytointia, kritisoit jollain tapaa koko ulkopolitiikkaa".
Sangster, kokenut rauhanaktivisti, kertoo minulle, että Yhdistynyt kuningaskunta on ainoa osavaltio Euroopan unionissa, joka värvää 16-vuotiaita, ja yleinen EU:n suuntaus on aloittaa rekrytointi 18-vuotiaana. "Jos joku menee armeijaan 16-vuotiaana, hän on armeijan loukussa 22-vuotiaaksi asti, ja silloinkin hänen on annettava 12 kuukauden irtisanomisaika". Hän perustelee tätä toteamalla, että uusi työntekijä voi lähteä toisen ja kuudennen kuukauden aikana, jos hän on alle 18-vuotias, mutta sen jälkeen siitä tulee erittäin vaikeaa. ”Heillä on hyvin rajoittavia työllistämiskäytäntöjä. Missä muualla sinusta tulisi osa jotain, josta et voinut lähteä?"
Sangsterin ohella Forces Watchissa on tällä hetkellä mukana neljä muuta vapaaehtoista, mukaan lukien entinen sotilas ja David Gee, vuonna 2007 julkaistun kattavan raportin asevoimien värväämisestä Informed Choice?
"Asevoimien markkinoinnin ensisijainen kohde ovat lapset ja nuoret", Geen raportissa todetaan. Tämä sisältää kouluvierailuja, kirjallisuutta ja Internet-resursseja sekä paikallisia kadettijoukkoja – joiden kaikkien tavoitteena on "hyvinvoida nuorten vaikuttavuus esittämällä lumoava näkemys asevoimien elämästä", Forces Watchin mukaan. "Kohteena ovat yhä nuoremmat ryhmät", selittää Sangster ja osoittaa puolustusministeriön tukemia "HM Armed Forces" -toimintahahmoja, jotka lanseerattiin viime vuonna. "Ne perustuvat Irakiin ja Afganistaniin – niitä markkinoidaan 5-vuotiaille!"
Vanhemmille – 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille – lapsille on tarjolla Camouflage-ohjelma, joka on armeijan nuorisomarkkinointistrategian ytimessä. Ilmoittautujat saavat postissa aloituspaketin, tavallisen lehden, pääsyn interaktiivisilla ammuntapeleillä sisältävälle verkkosivustolle ja joulukortin paikalliselta rekrytointitoimistolta. Koulun päätyttyä saa kutsun armeijan uratoimistoon keskustelemaan. Vuoden 2007 puoliväliin mennessä noin 250,000 15 nuorta oli ilmoittautunut naamiointiin – noin XNUMX prosenttia heistä päätyy palvelukseen armeijan mukaan.
Vuonna 2007 armeijan rekrytointistrategian silloisella johtajalla oli lapsiin kohdistumisesta seuraavaa: ”Meidän on leikattava brändäyssotku todella tehokkaasti. Uusi mallimme on tietoisuuden lisääminen, ja se kestää kymmenen vuotta. Se alkaa siitä, että seitsenvuotias poika näkee laskuvarjohyppääjän lentonäytöksessä ja ajattelee: "Näyttää hyvältä." Siitä lähtien armeija yrittää herättää kiinnostusta tiputtamalla, tippumalla, tippumalla."
Sangster väittää, että Ison-Britannian armeijan rekrytointialoitteet kohdistuvat lapsiin kohdistuvan ja värväyksen lisäksi niille, jotka asuvat "taloudellisesti heikossa asemassa olevilla alueilla", ja viittaa siihen, kuinka äskettäin avatut armeijan näyttelytilat sijaitsevat usein ostoskeskuksissa köyhillä alueilla, kuten Dalstonissa. itä-Lontoon. Tämä keskittyminen nuoriin, joilla on rajalliset uramahdollisuudet, ei yllätä ketään, jolla on ohimenevä tietämys Britannian sotahistoriasta, mutta se ei ole jotain, jota asevoimat eivät halua tunnustaa. Alistair Loudon, silloin armeijan rekrytoinnista vastaava eversti, päästi kuitenkin kissan ulos pussista vuonna 2004 ja kertoi New Statesmanille, että armeija värväsi aktiivisesti työväenluokan alueilla koillis-, luoteis-, Midlandsissa ja Skotlannissa. . "Mistä lääkärit tulevat? Mistä maanviljelijät tulevat? He kaikki tulevat tietyistä taustoista. Se on markkinavoimien kysymys", hän huomautti.
Halusin antaa asevoimille mahdollisuuden vastata Forces Watchin kritiikkiin, joten otin yhteyttä puolustusministeriöön ja pyysin haastattelua rekrytointiin suoraan osallistuvan henkilön kanssa. Valitettavasti ministeriön mediasuhteiden osaston byrokraattisuuden ja yhteistyökyvyttömyyden vuoksi en ole onnistunut saamaan kasvokkain tai kirjallista haastattelua kenenkään asevoimien kanssa. Ensimmäinen henkilö, jonka kanssa puhuin, vastasi haastattelupyyntööni "64,000 XNUMX dollarin kysymyksellä – tukeeko artikkeli?" Pysyin sinnikkäänä ja minut otettiin yhteyttä rekrytointia koskevaan lehdistövirkailijaan, joka kerrottuaan minulle "auttaa mielellään", lopetti yhtäkkiä kirjeenvaihtomme, kun lähetin hänelle kysymykseni sähköpostitse. Hämmästyneenä tästä äkillisestä käännöksestä otin puhelimen ja minulle kerrottiin suoraviivaisesti "emme kohdistu tiettyihin sosiaalisiin ryhmiin emmekä lapsiin". Erityisesti hän sanoi, että hän poikkesi "syytöksestäni" ja kysyi, miksi missään lukemassani rekrytointikirjallisuudessa ei mainittu sitä tosiasiaa, että värvätyt voivat olla osallisena ihmisten tappamisessa tai vakavassa kuoleman- tai loukkaantumisvaarassa.
Lehdistövirkailijan haluttomuus vastata peruskysymyksiin on sinänsä tuhoisa syytös nykyisestä rekrytointikäytännöstä, kuten myös hänen kielteessään kohdistuvan lapsiin tai tiettyihin sosiaalisiin ryhmiin yllä olevien vanhempien rekrytointivirkailijoiden todistuksen edessä.
Mutta kuinka epärehellistä ja salaperäistä asevoimien rekrytointi onkin, kun vain viisi vapaaehtoista haastaa 80 miljoonan punnan vuosittaisen rekrytointikoneen, jossa on yli 125 uratoimistoa ja yli 1000 palkattua rekrytoijaa, Forces Watch on mukana Daavidin ja Goljatin mittaisessa taistelussa.
"Haluamme olla tehokkaita, joten ei ole mitään järkeä kiistellä armeijan häviämisestä", Sangster sanoo. "On tärkeää, että meillä on saavutettavissa olevia tavoitteita", jotta saadaan mukaan laaja joukko ihmisiä. Hän esimerkiksi uskoo, että "on realistinen tavoite" lopettaa 16-vuotiaiden rekrytointi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yleinen mielipide näyttää olevan Forces Watchin kanssa tässä asiassa, sillä maaliskuussa 2009 ComResin kyselyssä 71 prosenttia briteistä oli sitä mieltä, että asevoimiin liittymisen alaikärajaa pitäisi nostaa 16 vuodesta 18 vuoteen.
"Ajattelen nuoria, joille ei ole tiedotettu kunnolla, jotka eivät ehkä ole ajatelleet eettisiä kysymyksiä tai sitä, kuinka se tulee vaikuttamaan heihin myöhemmin elämässä", hän sanoo. "Motivaationi on se, että sellaiset ihmiset eivät joudu järjestelmään ja heitä taistelemaan maan sotia."
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita