Yksi asia näyttää selvältä jo Trumpin aikakaudella: maailma ei tule olemaan Yhdysvaltain presidentin leikkikenttä. Hänen äärimmäisen yksipuolinen, hylkäävä kauppapolitiikkansa, Iranin ydinaseriisuntasopimus, puolustuskustannukset ja ilmastonmuutos ovat jo luomassa alkavaa Trumpin vastaista liikettä maailmanlaajuisesti (ja myös Yhdysvalloissa). Huomattavassa määrin maat, joihin hän on kohdistanut, yhdistyvät vastustaakseen häntä ja hänen politiikkaansa. Se, joka on edelleen tunkeutunut, mutta kokoamassa vastustusta, vakuuttaa, että olipa Donald Trumpin näkemys Amerikasta mikä tahansa, se ei ole enää - lauseessa keksi 20 vuotta sitten ulkoministeri Madeleine Albright - "välttämätön kansakunta". Ulkomailla tai jopa kotimaassa, kun presidentti kohtaa yhä voimakkaampia ilmastonmuutoksen vastatuulia valtion ja paikallisella tasolla, olemme astumassa uuteen maailmanjärjestykseen viimeisen kolmen neljänneksen vuosisadan romahtaneen Amerikan herruuden kannoilla.
Ajatellaanpa Trumpin synnyttämää oppositiota asia kerrallaan.
Rajat ylittävä kauppa
Tammikuussa 2017, ensimmäisenä virkapäiväänsä, presidentti Trump vetäytyi välittömästi Yhdysvallat pitkään neuvotellusta 12 maan Trans-Pacific Partnership (TPP) -sopimuksesta, mikä tuotti syvän pettymyksen muun muassa läheiselle liittolaiselle, Japanin pääministerille Shinzo Abelle. Hän oli ahkerasti pyytänyt Trumpin suosiota heti, kun hänet valittiin golfkentällä ja sen ulkopuolella. Päivää aiemmin tammikuussa Abe oli jopa onnistunut saamaan oman parlamenttinsa hyväksymään sopimuksen.
Mutta Washingtonin liittolaisten teko, joka on ollut ennennäkemätön viimeisten seitsemän vuosikymmenen aikana, Abe yhdessä 10 muun sopimukseen kuuluvan maan johtajien kanssa – Australian, Brunein, Kanadan, Chilen, Malesia, Meksiko, Uusi-Seelanti, Peru, Singapore ja Vietnam — kieltäytyi pitää Trumpin toimeenpanomääräystä TPP:n kuolemantuomiona. Sen sijaan uraauurtavassa askeleessa uuteen maailmaan he aloittivat neuvotteluja sopimuksesta Chilen kaupungissa Viña del Marissa.
Tänä maaliskuussa kuukausia kestäneen pohdinnan jälkeen he allekirjoitettu kattava ja progressiivinen sopimus Trans-Pacific Partnershipista Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Allekirjoittajien kannalta se alentaa tulleja rajusti ja ottaa käyttöön laajat uudet kauppasäännöt markkinoilla, jotka kattavat puoli biljoonaa ihmistä Tyynenmeren molemmin puolin.
Tämä oli maamerkkitapahtuma, joka aloitti aikakauden, jolloin maat, jotka olivat pitkään tottuneet seuraamaan Washingtonin ohjeita, etenivät ilman sen osallistumista. Näin tehdessään he hylkäsivät Trumpin näkemyksen kaupasta nollasummapelinä, joka koostuu voittajista ja häviäjistä. Chilen presidentti Michelle Bachelet kuvastaa allekirjoittajien yhteistä käsitystä sanoi"Meidän on pysyttävä globalisaation kurssilla, mutta silti opittava menneistä virheistämme."
Bacheletin näkemyksen yhtyi Abe, joka johtaa maata kolmanneksi suurin talous maailmassa. Japani on keskeinen toimija globaalissa kaupassa. Samoin on 28-jäseninen Euroopan unioni (EU), jonka yhteenlaskettu bruttokansantuote (17.278 4.872 biljoonaa dollaria) ylittää huomattavasti Japanin (XNUMX XNUMX biljoonaa dollaria).
Pian toipuessaan Trumpin TPP-erosta Abe päätti tehdä niin elvyttää maansa pysähtyneet vapaakauppaneuvottelut EU:n kanssa. Heidän yhteinen paheksuntansa Yhdysvaltain presidentin kauppapolitiikkaa kohtaan sai molemmat osapuolet nopeasti voittamaan erimielisyytensä. Heinäkuussa 2017 Abe hyväksyi virallisesti vapaakauppasopimuksen luonnokset Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin ja Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin kanssa. Näin tehdessään EU ja Japani, pitkälle kehittyneet demokratiat, tekivät selväksi sitoutumisensa liberaaliin, vapaakauppaan perustuvaan, sääntöihin perustuvaan kansainväliseen järjestykseen, mikä on ristiriidassa Trumpin maailmankuvan kanssa.
Heinäkuussa 2018 Brysselissä, Euroopan unionissa ja Japanissa inked maailman suurin vapaakauppasopimus, talouskumppanuussopimus. On huomattava, että se kattaa lähes kolmanneksen maapallon bruttokansantuotteesta ja 600 miljoonaa ihmistä. Toshimitsu Motegi, Japanin talouden elvyttämisministeri, summataan "Japanin ja EU:n sopimuksen allekirjoittaminen tänään osoittaa maailmalle horjumattoman poliittisen tahtomme edistää vapaakauppaa." Juncker oli vieläkin iloisempi. "Tämän sopimuksen vaikutus ulottuu paljon rantojamme pidemmälle", hän sanoi. ”Näytämme, että olemme vahvempia ja parempia, kun teemme yhteistyötä. Ja näytämme esimerkkiä ja näytämme, että kaupassa on kyse muustakin kuin tulleista ja esteistä. Kyse on arvoista, periaatteista ja kaikille osapuolille hyödyttävien ratkaisujen löytämisestä."
Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Washingtonin liittolaiset lännessä ja idässä löivät nenänsä Yhdysvaltain presidentille. Se teki siitä todella historiallisen tapahtuman.
EU menee vastakkain Trumpin kanssa
Toukokuussa, kun Donald Trump poistui Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston hyväksymästä monenvälisestä Iranin ydinaseriisuntasopimuksesta, Juncker kritisoi häntä yhtä jyrkästi. Heinäkuussa 2015 kuuden maailmanvallan (Amerikka, Iso-Britannia, Kiina, Ranska, Saksa ja Venäjä) ja EU:n allekirjoittama yhteinen kokonaisvaltainen toimintasuunnitelma (JCPOA) toteutettiin asiakirjan mukaisesti. Silti Trump ilmoitti ottavansa uudelleen käyttöön amerikkalaiset pakotteet, jotka olivat voimassa ennen JCPOA:ta. Ne kattoivat Iranin energia-, pankki- ja muut sektorit ja sisälsivät säännöksen, joka rankaisi ulkomaisia yrityksiä maailmanlaajuisesti, jotka jatkoivat kauppaa Iranin kanssa tai investoivat Iranin kanssa.
Amerikan presidentin 11 minuutin tv-puheessaan, jossa selitettiin hänen päätöstään, ei huomioitu Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkastajien 10 neljännesvuosittaista raporttia, jotka vahvistivat Iranin noudattavan sopimusta. Hänen osoitteensa sisälsi kaiken kaikkiaan 10 vääriä tai harhaanjohtavia lausuntoja, mukaan lukien ulvominen siitä, että Iran oli "halussa hankkia maailman vaarallisimpia aseita".
Ennen kuin Trump aloitti taloudellisen sodan Teherania vastaan, hän oli vieraantunut EU:sta kieltäytyä myöntämästä se vapautui teräs- ja alumiinitulleista, jonka hän alkoi määrätä Kiinalle ja muille maille maaliskuussa. Amerikan presidentillä on oikeus ryhtyä sellaisiin toimiin vain "kansallisen turvallisuuden" suojelemiseksi. EU:n virkamiehet väittivät turhaan, että heidän blokkinsa oli Yhdysvaltojen liittolainen eikä siis määritelmän mukaan uhka kansalliselle turvallisuudelle.
"Todistamme tänään uutta ilmiötä: Yhdysvaltain hallinnon oikeita itsevarmuutta", Tusk sanoi, EU:n huippukokouksen aattona Sofiassa, Bulgariassa, toukokuun puolivälissä. "Katsoessaan presidentti Trumpin viimeisimpiä päätöksiä, jotkut saattoivat jopa ajatella: "Kuka tuollaisten ystävien kanssa tarvitsee vihollisia?" Tuossa kokouksessa EU:n jäsenet suostuivat yksimielisesti pitämään kiinni JCPOA:sta niin kauan kuin Iran suostuu tekemään samoin.
Elokuun 7. päivänä USA:n pakotteet astuivat voimaan kaikissa Iranin autoteollisuuteen liittyvissä Yhdysvaltain dollareissa, kaupallisten lentokoneiden ostoissa ja metallien, mukaan lukien kullan, rahoitustapahtumissa. Euroopan komissio, EU:n toimeenpaneva elin, välittömästi ohjeiden Eurooppalaiset yritykset eivät noudata Washingtonin vaatimusta lopettaa kauppa Iranin kanssa. Yritykset, jotka päättävät vetäytyä, tarvitsevat EU:n luvan tehdä niin. Komissio perusti mekanismin, jonka avulla pakotteiden kohteeksi joutuneet yritykset voivat haastaa Yhdysvaltojen hallituksen oikeuteen jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa.
JCPOA:n allekirjoittajat Venäjä ja Kiina olivat samaa mieltä EU:n kanssa. "Olemme syvästi pettyneitä Yhdysvaltojen toimiin asettaakseen uudelleen kansalliset pakotteet Irania vastaan", sanoi Venäjän ulkoministeriö. "Tämä on selkeä esimerkki siitä, että Washington rikkoo YK:n päätöslauselmaa 2231 [Iranin sopimusta] ja kansainvälistä oikeutta." Myös Kiinan ulkoministeriö pahoillani Washingtonin päätös ja kehotti kaikkia osapuolia pysymään raiteilla vuoden 2015 sopimuksen täysimääräiseen täytäntöönpanoon.
YK:n peruskirjan VII luvun mukaisesti hyväksytyssä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2231 hyväksyttiin Iranin ydinaseriisuntasopimus ja tehtiin siitä osa kansainvälistä oikeutta. Se sisälsi a kutsua "edistää ja helpottaa normaaleja taloudellisia ja kaupallisia yhteyksiä ja yhteistyötä Iranin kanssa."
Ikään kuin röyhkeä kansainvälisen oikeuden rikkominen ei olisi riittänyt, Trumpin hallinto päätti tehdä niin rangaista YK:n jäsenvaltiot tämän päätöslauselman noudattamisesta – rintaman hyökkäyksestä sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä vastaan. Jotkut eurooppalaiset yritykset pelkäsivät Yhdysvaltain pakotteita jo perääntynyt Iranin investoinnit ja kauppa ennen elokuun 7. päivää. Ajattele sitä osuvana esimerkkinä trumpalaisesta maailmasta, jossa lainrikkoja rankaisee lainkuuliaisia.
Trump NATOsta
Valkoista taloa miehittävänä liikemiehenä Donald Trump on ottanut ulkopolitiikkaan käyttöön voiton ja tappion paradigman – olipa kyse sitten rajat ylittävästä kaupasta tai sotilasbudjeteista. Tämä auttaa selittämään hänen jatkuvaa kritiikkiään siitä, kuinka muut Naton jäsenet eivät käytä tarpeeksi rahaa puolustukseen.
Heinäkuussa Brysselissä pidetyssä NATO-huippukokouksessa Trump oli tässä asiassa nöyrä ja tiivisti kantansa tällä tavoin CBS Newsille: "Monet näistä maista ovat Naton jäseniä, eivätkä he maksaneet laskujaan." Tyypillinen Trumpilainen väite, sillä ei ollut mitään yhteyttä todellisuuteen. Saksan puolustusministerinä Ursula von der Leyeninä selitti, "NATOlla ei ole velkatiliä."
Ilmeisesti presidentti sekoitti suorat ja epäsuorat panokset Natoon. Vuonna 2017 Naton budjetti oli 1.652 miljardia dollaria. Jäsenvaltiot edistävät sovitun kaavan mukaan, joka liittyy maan BKT:hen. USA:n osuus budjetista on 22.14 %, Saksan 14.65 %, Ranskan 10.63 % ja Britannian 9.84 %. Kaikki maksettu ajallaan.
Sitten on olemassa välilliset maksut Natoon. Nämä liittyvät siihen, kuinka paljon varusteita ja työvoimaa jäsenvaltio vapaaehtoisesti johonkin sotilasoperaatioon, josta tällä hetkellä tunnetuin on edelleen USA:n johtama Afganistanin sota, joka käynnistettiin 9/11-iskujen jälkeen lähes 17 vuotta sitten. Helpottaakseen ja rohkaistakseen osallistumista Naton johtajat sopivat vuonna 2014 lisäävänsä puolustusmenojaan vähintään 2 prosenttiin bruttokansantuotteestaan. 2024. Monet ovat tekemässä niin. Äskettäin Trump kuitenkin nosti ennakkoasennetta ja ehdotti, että luku olisi 4%, tavoitetta edes Yhdysvallat, jolla on ylivoimaisesti suurin sotilasbudjetti maailmassa, ei nyt saavuta.
Tällä hetkellä USA on menot 3.6 prosenttia bruttokansantuotteestaan armeijalle. Se on 683 miljardia dollaria (ja Trumpin juuri allekirjoittama sotilasbudjetti nosti sen $ 717 miljardia) eli 71 prosenttia Naton puolustusmenoista. Tähän johti Yhdysvaltain presidentti kuvata nykyinen tilanne on "suhtainen ja epäoikeudenmukainen Yhdysvaltojen veronmaksajia kohtaan". Ei ole yllättävää, että Trump ei pystynyt vertaamaan samanlaista samankaltaiseen. Maan puolustaminen määritellään yleensä mahdollisena hyökkääjänä. Siinä mielessä Naton eurooppalaiset jäsenet ovat keskittyneet Venäjään. Yhteistyönä Naton EU-maat viettää 254 miljardia dollaria puolustukseen eli 10 kertaa Venäjän 24.2 miljardin dollarin puolustusbudjetti.
Sitä vastoin Pentagon on toisen maailmansodan päättymisen jälkeen varustautunut taistelemaan sotia kaikkialla maailmassa ja hallitsemaan sekä Atlantin että Tyynen valtamerta. Tämä selittää, miksi 20 lentotukialusta, jotka ovat käytössä ympäri maailmaa, 10 kuulua sen laivastolle. Lentotukialuksen rakentaminen kestää vuosia ja on erittäin kallista, lukuun ottamatta tukialuksia, joita se tarvitsee muodostaakseen täydellisen lentotukialuksen työryhmän. Mutta hyvin aseistettuna, lentokoneilla varusteltuna kelluvana osana Yhdysvaltain suvereenia aluetta, joka saa voimansa kahdesta ydinreaktorista, se on vertaansa vailla tappavassa voimassaan. Tähän johti entinen puolustusministeri William Cohen olivat että ilman "tasaisia" Yhdysvalloilla olisi "vähemmän ääntä, vähemmän vaikutusvaltaa".
Täysin vastakohtana Washingtonin eurooppalaisista liittolaisista Britannialla on vain yksi lentotukialus, kuten tekee Ranska. Huomionarvoista on, että niiden kantajat höyryävät harvoin Afrikan sarven tai Persianlahden ohi.
Britannia on jo ylittänyt puolustusmenojen 2 prosentin rajan ja Ranska on vain 2 prosenttia alle sovitun tavoitteen. Viime vuoden toukokuusta lähtien Ranskaa on hallinnut 40-vuotias presidentti Emmanuel Macron, joka on vankkumaton EU-jäsenten taloudellisen ja muutoin tiiviimmän yhdentymisen puolestapuhuja. Syyskuussa 2017 pitämässään puheessa hän esitti ajatuksen yhteisyrityksestä, jonka avulla Euroopan armeijat voivat koordinoida ja reagoida nopeasti yhdessä. Tämän seurauksena kesäkuussa Belgian, Britannian, Tanskan, Viron, Ranskan, Saksan, Alankomaiden, Espanjan ja Portugalin ministerit allekirjoitettu Luxemburgissa tehty aiesopimus eurooppalaisen interventioaloitteen (EII) perustamisesta. Se olisi EU:n rakenteiden ulkopuolella ja keskittyisi muun muassa tulevaisuuden luonnonkatastrofien yhteiseen suunnitteluun, kriisiinterventioihin ja kansalaisten evakuointiin vihamielisistä maista.
Tällä hetkellä sen tavoitteet ovat vaatimattomia, mutta avainasia on yksinkertainen. Periaate, jonka mukaan eurooppalaisten armeijoiden on toimittava kollektiivisesti ilman Pentagonin osallistumista, on pantava täytäntöön. Se on todennäköisesti vain yksi askel tiellä kohti Albrightin välttämättömän kansakunnan muuttamista yhä välttämättömämmäksi Amerikkaksi. Jos Donald Trump tai hänen seuraajansa jatkaa Naton heikentämistä, hän vain rohkaisee eurooppalaisia rakentamaan EII-konseptia.
Ilmaston kieltävä presidentti vastustetaan kotona
Kun globaali oppositio Donald Trumpille alkaa muodostua, yhdessä asiassa, ilmastonmuutoksessa – joka vaikuttaa koko ihmiskuntaan – selkeästi amerikkalainen oppositio valmistautuu liittymään kasvavaan kansainväliseen oppositioon. Kesäkuussa 2017 Trump vetäytyi Pariisin ilmastosopimuksesta nimittävä vertaansa vailla oleva joukko ilmastonmuutoksen kieltäjiä hänen hallintonsa ja presidentti Barack Obaman hylkäämisen lupaus vuoteen 2025 mennessä vähentää Amerikan kasvihuonekaasupäästöjä 26 prosentilla 28 prosenttiin (vuoden 2005 tasosta).
Useimpien planeetan asukkaiden helpotukseksi Trumpin vetäytyminen osoittautui yksineläimeksi, ja loput 194 allekirjoittajaa pysyivät lujasti mukana. Heidän edustajansa olivat niiden 3,000 XNUMX diplomaatin ja tarkkailijan joukossa koolla Bonnissa Saksassa toukokuussa pohtimaan sopimukselle lisää painoarvoa. Trumpin hallinnon hämmästykseksi seuraava ratkaiseva kokous, Global Climate Action Summit, järjestetään syyskuussa – ja arvaa missä? - Kaliforniassa.
Osavaltion kuvernööri Jerry Brown on ollut a avaimen kuva kokoamalla tukea Pariisin sopimukselle ja vastustamaan Trumpin ilmastonmuutoksen kieltäjiä valtion ja paikallisella tasolla. Yhdessä New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg, Brown on sponsoroinut We Are Still In -koalitiota. Marraskuussa 2017 he kaksi julkaisivat a merkillinen raportti Tämä osoittaa, että kaupungit, osavaltiot ja yritykset, jotka edustavat yli puolta Yhdysvaltain taloudesta ja väestöstä, olivat ilmoittaneet tukevansa sopimusta. "Jos nämä ei-liittovaltion toimijat olisivat maa", se huomautti, "heidän talous olisi maailman kolmanneksi suurin, suurempi kuin kaikki Pariisin sopimuksen kansalliset osapuolet kahta lukuun ottamatta."
Peruuttamislausunnossaan Trump totesi että "Yhdysvallat lopettaa kaiken ei-sitovan Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon ja sopimuksen maallemme aiheuttamat ankarat taloudelliset ja taloudelliset rasitteet". Sopimuksen päätavoitteena oli pitää maapallon lämpötilan nousu alle 2 celsiusasteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. – Minut valittiin edustamaan Pittsburghin, en Pariisin kansalaisia, Trump lisäsi. Muutaman tunnin sisällä, Pittsburghin pormestari Bill Peduto twiittasi takaisin"Voin vakuuttaa teille, että noudatamme Pariisin sopimuksen suuntaviivoja ihmisillemme, taloudellemme ja tulevaisuudellemme."
Pittsburgh on yksi niistä 405 kuntaa edustaa 70 miljoonaa amerikkalaista, jotka ovat allekirjoittaneet Climate Mayors -aloitteen, joka on vain kasvanut viimeisen vuoden aikana. Yli 80 amerikkalaista kaupunkia – jopa jotkin, kuten republikaanien johtama San Diego – ovat sitoutuneet 100-prosenttisesti uusiutuvan energian tulevaisuuteen. Itse asiassa Trumpin päätös itse asiassa kannusti joitain kaupunkeja ryhtymään uusiin ponnisteluihin muutoksen nopeuttamiseksi. New York päätti sähköistää linja-autokantansa ja sitoutunut luopumaan fossiilisista polttoaineista ja haastaa samalla maailman suurimmat öljy-yhtiöt oikeuteen niiden roolista merenpinnan nousun, helleaaltojen ja muiden luonnonkatastrofien kiihdyttämisessä. Se lupasi myös luopua hiilikäyttöisestä sähköstä, kuten myös Los Angeles.
Donald Trump ei aio muuttua. Hän on ilmoittanut aikovansa hakea uudelleenvalintaa vuonna 2020 ja jatkaa tukikohtansa tukemista esittelemällä loputtomasti versiotaan Make America Great Againista. The 54 euroa Hänen Twitter-seuraajat näyttävät yleensä suosivan macho-räpäystä, jolla hän harjoittaa häiritsevää diplomatiaa. Älä siis odota hänen hillitsevän äärimmäisen yksipuolista politiikkaansa tai tyyliään, jolla hän niitä toteuttaa.
Tulevaisuuden kysymys on tämä: missä määrin alkava Trumpin vastainen liike globaalisti ja kotimaassa voi yhdistyä tavoilla, jotka saavat maailmamme uudelle kurssille – sellaiselle, joka tekee Donald Trumpista ja hänen Washingtonin kavereistaan Planet Earthin dinosaurukset?
Dilip Hiro, a TomDispatch säännöllinen, on kirjoittanut Imperiumin jälkeen: Moninapaisen maailman synty. Hänen 37. kirjansa, joka julkaistaan pian, on Kylmä sota islamilaisessa maailmassa: Saudi-Arabia, Iran ja taistelu ylivallan puolesta (Oxford University Press).
Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran TomDispatch.com-sivustolla, Nation Instituten verkkoblogissa, joka tarjoaa tasaisen virran vaihtoehtoisia lähteitä, uutisia ja mielipiteitä Tom Engelhardtilta, pitkäaikainen julkaisutoimittaja, American Empire Projectin perustaja, julkaisun kirjoittaja. Voiton kulttuurin loppu, kuten romaanista, Kustannustoiminnan viimeiset päivät. Hänen viimeisin kirjansa on A Nation Unmade By War (Haymarket Books).
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita