Umongameli waseVenezuela uNicolas Maduro welule usuku okuzomenyezelwa ngalo izinguquko ezibalulekile kuhulumeni nakwezokuphatha zombuso.
Uphinde wadalula nezinhlelo “zoguquko lwezimali” njengengxenye yochungechunge lwezinguquko ezinkulu kwezomnotho okwamanje eziklanyelwe ingxenye yesibili yalo nyaka.
I-"shakeup" ehlongozwayo iza njengoba izwe libhekene nezinkinga zomnotho eziqhubekayo, ezihlanganisa ukukhuphuka kwemali ngokweqile kanye nengcindezi ekulawuleni imali kahulumeni, ukushoda kwemikhiqizo okusabalele, kanye nokwehla kwamandla emali okufika ku-60%. Uhulumeni uphinde wabhekana negagasi lemibhikisho yabantu abaphakathi nabaphezulu kanye nemigoqo emigwaqweni enodlame ngasekuqaleni kwalo nyaka okwashiya kushone abangu-43.
UMaduro ekuqaleni wathi "i-shakeup" kahulumeni wakhe izokwenzeka engxenyeni yokuqala kaJulayi; nokho-ke izinguquko sezizomenyezelwa maphakathi no-Agasti.
Umongameli wachaza ukuthi ukunwetshwa kuyadingeka ngenxa yenani elikhulu leziphakamiso zokuthuthukisa ukusebenza kukahulumeni ezazilethwe uMkhandlu Kamongameli Wezwe kanye namagatsha endawo e-United Socialist Party of Venezuela (PSUV).
Ukuhlehliswa kuzovumela umongameli waseVenezuela ukuthi ethule izinguquko ezihleliwe kuzishoshovu zeqembu engqungqutheleni kazwelonke ye-PSUV, ezokwenzeka kusukela zingama-26 - 29 kuJulayi.
Ekhuluma ohlelweni lwakhe lomsakazo lwamasonto onke ngoLwesibili, uMaduro uthe uzohola “ukushintshashintsha kokusebenza konxiwankulu… inkambo ye-socialism. Isikhathi sesifikile”.
Ngokukamongameli waseVenezuela, ingxenye yalo msebenzi ibandakanya ukuhlola ngokucophelela umsebenzi wenkonzo ngayinye kwezingama-30 zikahulumeni.
“Ngizokwenza ukubuyekeza ngokuphelele uhlelo lukahulumeni; ungqongqoshe ngongqongqoshe, ungqongqoshe ngongqongqoshe, uhlaka lonke: ukuthi lusebenza kanjani, ukuthi isabelomali sisetshenzwa kanjani, uhlelo ngalunye luthuthuka kanjani,” etshela abalaleli.
"Inguquko yezimali"
UMaduro uphinde wamemezela ukuthi uhulumeni wakhe uhlela ukuguqula imithetho yentela njengengxenye “yenguquko yezimali” ukuze kwandiswe imali engenayo entela.
Uguquko luzoba yingxenye yeqoqo lezinguquko kuzinqubomgomo zikahulumeni zomnotho ezihlelwayo ukuze kuphendulwe izinkinga ezikhona manje kwezomnotho kanye nokuzuza uzinzo.
Ukuze kukhuliswe izimali ezigciniwe zamazwe ngamazwe, kuthuthukiswe ukuthengwa kwempahla kwamanye amazwe, futhi kwandiswe ukukhiqizwa kuzwelonke, uhulumeni uhlela ukubhidliza uhlelo lokushintshanisa imali olunezigaba eziningi lube isilinganiso esisodwa esingaguquki, ukubeka izimali ezingaphandle kwesabelomali endaweni eyodwa, “ukuthuthukisa” ukusetshenziswa kwemali komphakathi, kanye nokunciphisa uxhaso lukahulumeni olunikezwa ekhaya. uphethiloli, phakathi kwezinye izinyathelo.
NgoLwesibili umengameli waseVenezuela uphinde wadalula ukuthi izikhulu zizokwenza ucwaningo olunzulu ngokusetshenziswa kwemali yakwamanye amazwe enikezwe izinkampani ukuthi zithenge kwamanye amazwe engxenyeni yokuqala yalo nyaka. Ukucwaningwa kwamabhuku kwenzelwe ukuqinisekisa ukuthi amabhizinisi awawasebenzisanga kabi amadola athengwe ngenani lokushintshisana elisemthethweni.
Ngaphansi kokulawulwa kohlobo lwemali yezwe, izinkampani nabantu ngabanye banikezwa imvume yokuthenga inani elithile lamadola ngenani lokushintshisana elisemthethweni unyaka ngamunye, ukuhamba, ukufunda nokuthekelisa. Labo abafuna ukuthenga okwengeziwe kufanele baphendukele emakethe ehambisanayo noma “emnyama”, lapho imali yangaphandle ibiza kakhulu.
Izilawuli bezilokhu zikhona kusukela ngo-2003 futhi zenzelwe ukuvimbela ukuhamba kwemali kanye nokusiza ukuhlela umnotho. Nokho lolu hlelo luphinde lisolwe ngokugqugquzela inkohlakalo nokuphazamisa ukukhula komnotho. Kuye kwavela umsebenzi wokuqagela lapho labo abafinyelela amadola ezinga elisemthethweni bengawathengisa ezimakethe ezimnyama ukuze bathole inzuzo, kunokuba basebenzise amadola ngenjongo ehlosiwe njengokungenisa noma ukukhiqiza.
NgoMeyi wonyaka odlule owayengumongameli weBhange Elikhulu laseVenezuela, u-Edmee Betacourt, walinganisela ukuthi kuze kufike engxenyeni yesithathu yamadola agunyazwe izinkampani ngokulawulwa kwemali kahulumeni ngo-2012 anikezwe imithombo “yesidingo sokwenziwa”, okuhlanganisa nalokho okubizwa ngokuthi “izinkampani eziyizipoki. ”. Uma kuyiqiniso lokhu kungasho ukuthi amabhiliyoni angama-20 ezigidigidi zamaRandi angama-59 anikezwe izinkampani nguhulumeni ngalowo nyaka akaziwa okwamanje.
Izilawuli zemali selokhu zaqiniswa. Kudalwe indikimba yezwe entsha ukuze ilawule izilawuli, kuyilapho uhlu lwezinkampani ezigunyazwe ukufinyelela ekuthengeni uhlobo lwemali olukhethekile "luhlanziwe". Izinkampani kufanele futhi zisayine inkontileka ezithembisa ukusebenzisa amadola akhethekile ngenjongo eshiwo.
NgoLwesibili uMaduro uphinde waqinisekisa ukuzibophezela kwakhe ekuqhubekiseni izinguquko ekulawuleni imali, wathi unethemba lokuthi uma ukukhiqizwa kukazwelonke kunganyuswa, inani lemali yangaphandle elinikezwe ukuthengiswa kwamanye amazwe lingancishiswa ngo-20 - 30%.
"Kudingeka sifeze uhlelo oluzinzile lokushintshanisa imali kanye nokutshala imali yangaphandle ekukhiqizeni," esho.
Ngokombiko wephephandaba laseVenezuela i-Ultimas Noticias, izinhlangano zamabhizinisi ezinkulu kuleli seziveze ukuthi zizimisele ukucwaningwa, futhi zithi izinkampani ezisebenzisa budedengu amadola asemthethweni kumele zikhishwe ohlwini lwalabo abagunyazwe ukuthola imali yakwamanye amazwe.
Kodwa-ke ezinye izinhlaka zamabhizinisi zigxeke uhulumeni ngezinsolo zokuthi unqande ukufinyelela ezinkampanini ezisemthethweni kulo nyaka, zithi lokhu kungenye yezimbangela zokushoda kwezomnotho.
"Inkinga ukuthi kuze kube manje kulo nyaka [uhulumeni] akakasigunyazi lutho, futhi zonke izinhlaka zethu zisavaliwe," kusho uDavid Fihman, umongameli weVenezuelan Textiles Association.
Uhulumeni uyaqinisekisa ukuthi izinqubomgomo zamanje kanye nezinguquko ezihleliwe ziyingxenye "yokuhlasela kwezomnotho" okuqhubekayo okuhloswe ngayo ukuqinisekisa "ukukhiqiza, ukuhlinzeka kanye namanani afanelekile".
I-ZNetwork ixhaswa kuphela ngokuphana kwabafundi bayo.
Nikela