Donald Trump uhkasi "tuhottaa Pohjois-Korean täydellisesti" YK:n yleiskokoukselle 19. syyskuuta pitämässään puheessa. Tämä uhkaus rikkoo YK:n peruskirjaa ja osoittaa aikomusta tehdä kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, joukkorangaistuksen sotarikos ja kansainvälinen humanitaarinen laki. Lisäksi ydinaseiden ensimmäinen isku olisi kansainvälisen oikeuden vastaista.
Uhkauksella hyökätä Pohjois-Koreaan Trump vaarantaa lukemattomien ihmisten hengen. Hän on aiemmin ilmaissut halukkuutensa käyttää ydinaseita ja Kim Jong-un on uhannut kostotoimilla. Molempien osapuolten nopeasti kiihtyvä retoriikka ja provokatiiviset liikkeet ovat vienyt meidät sodan partaalle.
Trumpin uhkaus sai Pohjois-Korean ulkoministerin Ri Yong-hon toteamaan: "Kun tämä [uhkaus] tuli joltakulta, jolla on Yhdysvaltain presidenttinä, tämä on selvästi sodanjulistus."
Ri lisäsi: "Koska Yhdysvallat julisti sodan maallemme, meillä on täysi oikeus ryhtyä vastatoimiin, mukaan lukien oikeus ampua alas yhdysvaltalaisia strategisia pommikoneita, vaikka ne eivät olisi maamme ilmatilan rajalla."
Tällainen Pohjois-Korean liike olisi kansainvälisen oikeuden vastaista. Mutta se ei oikeuta Yhdysvaltain lakien rikkomista. Kaksi väärää ei tee oikeaa. Lisäksi kumman tahansa maan sotilaallisen voiman käyttö olisi tuhoisaa.
YK:n peruskirja edellyttää rauhanomaista riitojenratkaisua
Kun kaksi maailmansotaa vaati miljoonia ihmishenkiä, YK:n peruskirja hyväksyttiin vuonna 1945 "seuraavien sukupolvien pelastamiseksi sodan vitsaukselta".
Peruskirja velvoittaa ratkaisemaan kansainväliset kiistat rauhanomaisesti ja kieltää voimankäytön paitsi itsepuolustukseen tai turvallisuusneuvoston luvalla.
Artikla 2 edellyttää, että YK:n jäsenet "sovittavat kansainväliset kiistansa rauhanomaisin keinoin siten, että kansainvälinen rauha ja turvallisuus ja oikeus eivät vaarannu". Rauhanomaiset keinot määritellään 33 artiklassa: Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden todennäköisesti vaarantavan riidan osapuolten on ”ensinkin etsittävä ratkaisu neuvottelujen, tutkimuksen, sovittelun, sovittelun, välimiesmenettelyn, oikeudellisen ratkaisun avulla, turvauduttava alueellisiin virastoihin tai järjestelyihin, tai muulla oman valintansa rauhanomaisella keinolla."
Vuonna 1953, kun kolmasosa Pohjois-Korean väestöstä tuhoutui, Yhdysvallat ja Pohjois-Korea allekirjoittivat aseleposopimuksen. Mutta Yhdysvallat ei koskaan antanut rauhansopimusta hyväksyä. Pohjois-Korea on toistuvasti kannattanut rauhansopimuksen allekirjoittamista Korean sodan viralliseksi lopettamiseksi. 30,000 XNUMX Yhdysvaltain sotilasta on edelleen miehittänyt Etelä-Koreaa.
Yhdysvallat on myös kieltäytynyt noudattamasta Kiinan ja Venäjän ehdottamaa "jäädytä-jäädyttämiseen" -strategiaa. Suunnitelman mukaan Pohjois-Korea jäädyttäisi ydin- ja ohjuskokeilunsa ja Yhdysvallat ja Etelä-Korea lopettaisivat vuotuiset, provokatiiviset yhteiset sotaharjoituksensa. Venäjän YK-suurlähettiläs Vassili Nebenzya sanoi, että tämä tie tarjoaisi "pääsyn" nykyisestä tilanteesta.
Sen sijaan Yhdysvallat on suunnitellut Pohjois-Koreaa vastaan rankaisevia pakotteita, jotka ovat vain vahvistaneet Pohjois-Korean päättäväisyyttä kehittää käyttökelpoisia ydinaseita. Vuodesta 1953 lähtien pohjoiskorealaiset ovat eläneet Yhdysvaltojen aiheuttaman tuhon pelossa.
Yleiskokoukselle pitämässään puheessa Pohjois-Koreaa kohtaan esittämiensä uhkausten lisäksi Trump uhkasi myös irtautua Iranin ydinsopimuksesta. Se lähettää Pohjois-Korealle vaarallisen viestin, ettei Yhdysvaltoihin voida luottaa noudattavan sopimuksiaan.
YK:n peruskirja kieltää uhkaukset ja ennaltaehkäisevän voimankäytön
Peruskirjan 2 artiklassa todetaan, että kaikki jäsenet "pitävät kansainvälisissä suhteissaan uhkaus tai voimankäyttö minkä tahansa valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan." Trumpin uhka tuhota Pohjois-Korea kokonaan rikkoo tätä mandaattia. Lisäksi ennaltaehkäisevä voimankäyttö rikkoo peruskirjaa.
Ainoat poikkeukset peruskirjan voimankäyttökiellosta ovat itsepuolustus tai turvallisuusneuvoston hyväksyntä.
Itsepuolustus on perusoikeuskirjan 51 artiklan mukaan suppea poikkeus perusoikeuskirjan voimankäyttökiellosta. Maat voivat harjoittaa yksilöllistä tai kollektiivista itsepuolustusta vain aseellisen hyökkäyksen edessä. Voidakseen toimia laillisessa itsepuolustuksessa, on vakiintuneiden periaatteiden mukaan oltava "välitöntä, ylivoimaista itsepuolustusta, joka ei jätä keinojen valinnanvaraa eikä harkinnan hetkeä". Caroline Case.
Pohjois-Korea ei ole hyökännyt Yhdysvaltoihin tai muihin YK:n jäsenmaihin, eikä tällainen hyökkäys ole välitön.
Lisäksi turvallisuusneuvosto ei ole valtuuttanut yhtään maata käyttämään sotilaallista voimaa Pohjois-Koreaa vastaan. Neuvoston päätökset, joissa määrätään pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan, päättyvät sanomalla, että neuvosto "päättää pysyä asian käsissä." Tämä tarkoittaa, että neuvostolla ja vain neuvostolla on valtuudet hyväksyä sotilaallisia toimia.
Sekä Trumpin uhkaus käyttää sotilaallista voimaa Pohjois-Koreaa vastaan että ennalta ehkäisevä isku olisivat peruskirjan vastaisia.
Kansanmurhan rikos
Ilmoittamalla aikomuksensa tuhota Pohjois-Korea kokonaan Trump on uhannut kansanmurhalla.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä määritelty "kansanmurha" rikos tehdään, kun tarkoituksena on tuhota kokonaan tai osittain kansallinen, etninen, rodullinen tai uskonnollinen ryhmä jotakin seuraavista teoista on tehty: ryhmän jäsenten tappaminen, vakavan ruumiillisen tai henkisen vamman aiheuttaminen ryhmän jäsenille tai ryhmälle sellaisten elinolosuhteiden tahallinen luominen, joiden on arvioitu aiheuttavan sen tuhoutumisen kokonaan tai osittain.
Trumpin uhka tuhota Pohjois-Korea kokonaan, jos se toteutuu, tuhoaisi kokonaan pohjoiskorealaisten kansallisen ryhmän. Se merkitsisi kansanmurhaa.
Rikokset ihmisyyttä vastaan
Rooman perussäännön mukaan "rikokset ihmisyyttä vastaan" sisältävät: murhan suorittamisen osana laajaa tai järjestelmällistä hyökkäystä mitä tahansa siviiliväestöä vastaan; tai ryhmään tai kollektiiviin kohdistuva vaino sen poliittisen, rodun, kansallisen, etnisen tai uskonnollisen luonteen perusteella osana laajaa tai järjestelmällistä hyökkäystä mitä tahansa siviiliväestöä vastaan.
Trumpin uhka tuhota Pohjois-Korea totaalisesti toteutuessaan muodostaisi laajan ja järjestelmällisen hyökkäyksen Pohjois-Korean siviiliväestöä vastaan, mikä merkitsisi rikosta ihmisyyttä vastaan.
Kollektiivisen rangaistuksen sotarikos
"Kohteellinen rangaistus" rikkoo vakavasti neljättä Geneven yleissopimusta, jota pidetään sotarikoksena. Kollektiivinen rangaistus tarkoittaa siviilin rankaisemista rikoksesta, jota hän ei ole itse tehnyt.
Jos Trump hyväksyisi uhkauksensa tuhota Pohjois-Korea kokonaan, hän rankaisisi siviiliväestöä Pohjois-Korean hallituksen tekemistä rikoksista. Tämä olisi joukkorangaistuksen sotarikos.
Pohjois-Korean tuhoaminen loukkaisi erottelua ja suhteellisuutta
Yhdysvalloilla on oikeudellinen velvollisuus noudattaa suhteellisuuden ja erottelun vaatimuksia, jotka ovat kaksi kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perusperiaatetta, jotka on määritelty Geneven yleissopimusten ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa.
"Suhteellisuus" tarkoittaa, että hyökkäys ei voi olla liiallinen tavoiteltuun sotilaalliseen etuun nähden. "Erotus" edellyttää, että hyökkäys on suunnattu vain lailliseen sotilaalliseen kohteeseen.
Pohjois-Korean täydellinen tuhoaminen loukkaisi suhteellisuus- ja erotteluperiaatteita.
Ensimmäisen iskun ydinaseiden käyttö rikkoo kansainvälistä lakia
Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) totesi vuonna 1996 antamassaan neuvoa-antavassa lausunnossaan "Ydinaseiden uhan tai käytön laillisuus", että "ydinaseiden uhkailu tai käyttö olisi yleensä vastoin aseellisiin selkkauksiin sovellettavia kansainvälisen oikeuden sääntöjä. ja erityisesti humanitaarisen oikeuden periaatteet ja säännöt."
ICJ jatkoi: "Kuitenkin... Tuomioistuin ei voi päätellä lopullisesti, olisiko ydinaseiden uhkailu tai käyttö laillista vai laitonta itsepuolustuksen äärimmäisessä tilanteessa, jossa valtion selviytyminen olisi vaakalaudalla. ” Tämä tarkoittaa, että vaikka ydinaseiden käyttö voisi olla laillista käytettäessä itsepuolustukseen, jos kansakunnan selviytyminen olisi vaakalaudalla, ensimmäisen iskun käyttö ei olisi.
Donald Trumpin apokalyptinen uhkaus Pohjois-Koreaa vastaan rikkoo kansainvälistä oikeutta. Se vaarantaa myös lukemattomien ihmisten hengen. Meidän on vaadittava kongressia estämään Trumpia käynnistämästä katastrofaalista sotaa.
Marjorie Cohn on Thomas Jefferson School of Lawn emeritaprofessori, National Lawyers Guildin entinen presidentti ja International Association of Democratic Lawyers -järjestön apulaispääsihteeri. Hänen kirjansa toinen päivitetty painos "Droonit ja kohdennettu tappaminen: oikeudelliset, moraaliset ja geopoliittiset kysymykset”, julkaistaan marraskuussa. Vieraile hänen verkkosivustollaan: MarjorieCohn.com.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita
1 Kommentti
Tämä oli Trumpin puhe YK:lle YK:ssa.. Miksei se, joka tuolloin oli vastuussa kokouksen johtamisesta, ottanut esille YK:n peruskirjan rikkomista?