”Monsanto on maatalousyritys.
Käytämme innovaatioita ja teknologiaa auttaaksemme maanviljelijöitä ympäri maailmaa tuottamaan enemmän ja säästämään enemmän."
"Tuottaa enemmän, säästää enemmän, parantaa viljelijöiden elämää."
Nämä ovat lupaukset, joita Monsanto Intian verkkosivusto tekee, sekä kuvia hymyilevistä, vauraista Maharashtran osavaltion maanviljelijöistä. Tämä on Monsanton ja sen PR-koneiston epätoivoinen yritys erottaa maanviljelijöiden itsemurhaepidemia Intiassa yrityksen kasvavasta puuvillansiementen hallinnasta – 95 prosenttia Intian puuvillan siemenistä on nyt Monsanton hallinnassa.
Siementen hallinta on ensimmäinen lenkki ravintoketjussa, koska siemenet ovat elämän lähde. Kun yritys hallitsee siemeniä, se hallitsee elämää, erityisesti maanviljelijöiden elämää.
Monsanton keskittynyt kontrollointi siemenalalla Intiassa ja muualla maailmassa on erittäin huolestuttavaa. Tämä yhdistää maanviljelijöiden itsemurhat Intiassa Monsanto vastaan Percy Schmeiser Kanadassa, Monsanto vs Bowman Yhdysvalloissa ja Brasilian maanviljelijät, jotka haastavat Monsantoa 2.2 miljardin dollarin oikeuteen epäreilusta rojaltien perimisestä.
Siemenpatenttien ansiosta Monsantosta on tullut planeettamme "Elämän Herra", joka kerää vuokraa elämän uusimiseksi maanviljelijöiltä, alkuperäisiltä kasvattajilta.
Siementen patentit ovat laittomia, koska myrkyllisen geenin lisääminen kasvisoluun ei ole kasvin "luomista" tai "keksimistä". Nämä ovat petoksen siemeniä – petosta, että Monsanto on siementen ja elämän luoja; petos siitä, että vaikka Monsanto haastaa maanviljelijät oikeuteen ja vangitsee heidät velkaan, se teeskentelee työskentelevänsä maanviljelijöiden hyvinvoinnin puolesta, ja petos, jonka mukaan GMO:t ruokkivat maailmaa. GMO:t eivät pysty hallitsemaan tuholaisia ja rikkakasveja, ja ne ovat sen sijaan johtaneet supertuholaisten ja superrikkakasvien syntymiseen.
Monsanton tulo Intian siemenalalle mahdollisti Maailmanpankin vuonna 1988 määräämän siemenpolitiikan, joka edellytti Intian hallitukselta siemenalan sääntelyn purkamista. Viisi asiaa muuttui Monsanton tulon myötä: Ensinnäkin intialaiset yritykset sidottiin yhteisyrityksiin ja lisenssijärjestelyihin, ja siemensektorin keskittyminen lisääntyi. Toiseksi, siemenistä, jotka olivat olleet viljelijöiden yhteinen voimavara, tuli Monsanton "immateriaaliomaisuus", josta se alkoi kerätä rojalteja, mikä nosti siementen kustannuksia. Kolmanneksi avopölytetyt puuvillansiemenet syrjäytettiin hybrideillä, mukaan lukien GMO-hybridit. Uusiutuvasta luonnonvarasta tuli uusiutumaton, patentoitu hyödyke. Neljänneksi puuvillaa, jota oli aiemmin kasvatettu sekoituksena elintarvikekasvien kanssa, oli nyt viljeltävä monokulttuurina, joka oli alttiimpi tuholaisille, taudeille, kuivuudelle ja sadon epäonnistumiselle. Viidenneksi Monsanto alkoi horjuttaa Intian sääntelyprosesseja ja itse asiassa alkoi käyttää julkisia resursseja uusiutumattomien hybridien ja GMO:ien työntämiseen niin sanottujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien (PPP) kautta.
Vuonna 1995 Monsanto esitteli Bt-teknologiansa Intiassa yhteisyrityksen kautta intialaisen Mahycon kanssa. Vuosina 1997–98 Monsanto aloitti GMO Bt -puuvillansa avokenttäkokeet laittomasti ja ilmoitti myyvänsä siemeniä kaupallisesti seuraavana vuonna. Intialla on GMO:ien sääntelyä koskevia sääntöjä vuodesta 1989 lähtien ympäristönsuojelulain mukaisesti. GMO-kokeille on saatava hyväksyntä ympäristöministeriön geenitekniikan hyväksyntäkomitealta. Tieteen, teknologian ja ekologian tutkimussäätiö haastoi Monsanton oikeuteen Intian korkeimmassa oikeudessa, ja Monsanto ei voinut aloittaa Bt-puuvillansiemenensä kaupallista myyntiä ennen vuotta 2002.
Ja Intian parlamentaarisen Bt-kasveja käsittelevän komitean tuomitsevan raportin jälkeen elokuussa 2012 korkeimman oikeuden nimittämä teknisten asiantuntijoiden paneeli suositteli 10 vuoden keskeytystä kaikkien muuntogeenisten elintarvikkeiden kenttäkokeille ja kaikkien meneillään olevien siirtogeenisten viljelykasvien kokeiden lopettamista.
Mutta se oli jo muuttanut Intian maataloutta.
Monsanton siemenmonopolit, vaihtoehtojen tuhoaminen, supervoittojen kerääminen rojaltien muodossa ja monokulttuurien lisääntyvä haavoittuvuus ovat luoneet puitteet velkalle, itsemurhille ja maatalouden ahdingolle, mikä ajaa maanviljelijöiden itsemurhaepidemiaa Intiassa. Tätä systeemistä valvontaa on tehostettu Bt-puuvillalla. Siksi useimmat itsemurhat ovat puuvillavyössä.
Intian maatalousministeriön tammikuussa 2012 antamassa sisäisessä neuvonnassa Intian puuvillanviljelijöille kerrottiin näin: "Puuvillaviljelijät ovat syvässä kriisissä siirtyessään Bt-puuvillaan. Viljelijöiden itsemurhien määrä vuosina 2011–12 on ollut erityisen ankara Bt-puuvillan viljelijöiden keskuudessa.
Suurin pinta-ala Bt-puuvillaa on Maharashtrassa, ja siellä on myös eniten viljelijöiden itsemurhia. Itsemurhat lisääntyivät Bt-puuvillan käyttöönoton jälkeen – Monsanton rojaltien louhinta sekä siementen ja kemikaalien korkeat kustannukset ovat luoneet velkaansa. Intian hallituksen tietojen mukaan lähes 75 prosenttia maaseudun velasta johtuu ostopanostuksista. Monsanton voittojen kasvaessa maanviljelijöiden velka kasvaa. Tässä systeemisessä mielessä Monsanton siemenet ovat itsemurhan siemeniä.
Itsemurhan perimmäinen siemen on Monsanton patentoitu teknologia steriilien siementen luomiseksi. (Mediassa "Terminaattoriteknologiaksi" kutsuttu steriili siementeknologia on eräänlainen geenikäytön rajoitusteknologia, GRUT, jossa viljelykasvien tuottamat siemenet eivät kasva – viljelykasvit eivät tuota elinkelpoisia jälkeläisten siemeniä tai tuottavat elinkelpoisia siemeniä tietyillä geeneillä. kytketty pois päältä.) Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on kieltänyt sen käytön, muuten Monsanto kerääisi siemenistä vielä suurempia voittoja.
Monsanton puhe "teknologiasta" yrittää piilottaa todelliset tavoitteensa siementen omistamisesta ja hallinnasta, missä geenitekniikka on vain keino hallita siemeniä ja elintarvikejärjestelmää patenttien ja immateriaalioikeuksien avulla.
Monsanton edustaja myönsi, että he olivat "potilaan diagnostikko ja lääkäri yhdessä" kirjoittaessaan patentteja elämänmuodoille mikro-organismeista kasveihin WTO:n TRIPS-sopimuksessa. Päätavoitteena oli estää viljelijöitä säästämästä siemeniä ja käyttämästä siemenvaluuttaan. Monsanto laajentaa nyt patenttejaan tavanomaisesti jalostettuihin siemeniin, kuten parsakaaliin ja paprikaan tai Intiasta laittomasti tuomaan vähägluteeniiseen vehnään, jonka haastoimme biopiratismina Euroopan patenttivirastossa.
Siksi olemme aloittaneet Fibers of Freedomin Monsanton Bt-puuvilla-/itsemurhavyön sydämessä Vidharbassa. Olemme luoneet yhteisön siemenpankkeja alkuperäiskansojen siemenillä ja auttaneet viljelijöitä luomuviljelyssä. Ei GMO-siemeniä, ei velkaa, ei itsemurhia.
Kirjoittaja on Navdanya Trustin toiminnanjohtaja.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita