Lokakuun puolivälissä se, mikä on tullut tunnetuksi nimellä "siirtolaisten karavaani” lähti Hondurasista viikkojen mittaiselle retkelle Guatemalan ja Meksikon kautta Yhdysvaltoihin.
Karavaanin koko on vaihdellut, mutta YK laskettu että 22. lokakuuta mennessä noin 7,200 XNUMX ihmistä oli liittynyt - monet heistä pakenivat köyhyyttä ja väkivaltaa.
Vaikka matka on raskas, päätös matkustaa suurena ryhmänä lieventää vaaroista yleensä kohtaavat pohjoiseen suuntautuvat siirtolaiset, mukaan lukien murhat, katoamiset, raiskaukset ja varkaudet.
Tietenkin muita esteitä on edelleen runsaasti – muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka nopeasti otti Twitterin ilmoittaa, että "rikolliset ja tuntemattomat Lähi-idän asukkaat ovat sekoittuneet" karavaaniin ja että "Olen ilmoittanut rajavartiolaitokselle ja armeijalle, että tämä on kansallinen hätätila [sic]".
Loppujen lopuksi, mikä olisi parempi tapa hyökätä Yhdysvaltoihin kuin kävellä sinne Hondurasista?
Lyhyt historian oppitunti
Vaikka Trump myöhemmin hyväksytty että "tuntemattomien Lähi-idän asukkaiden" läsnäolosta ei todellakaan ollut "todisteita", "kansallinen hätä" jatkaa raivoa - sopivasti ennen välivaaleja, joita varten amerikkalaisia on muistutettava toistuvasti meneillään olevasta eksistentiaalisesta taistelusta "muiden" hyökkääviä laumoja vastaan.
25. lokakuuta, Washington Post raportoitu että "800-1,000 [USA] muuta sotilasta, joista suurin osa on armeijan aktiivisia joukkoja", lähetetään Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle vastauksena karavaanille.
Myös Trump on ehdottanut muita spontaaneja politiikan mukautuksia valittivat Twitterissä, että Guatemalan, Hondurasin ja El Salvadorin hallitukseteivät pystyneet estämään ihmisiä lähtemästä maastaan ja tulemasta laittomasti Yhdysvaltoihin."
Niinpä presidentti jatkoi: "Alamme nyt katkaista heille rutiininomaisesti annettavaa massiivista ulkomaanapua tai vähentää sitä merkittävästi".
Muuten, jos tällainen siirto tapahtuisi mahdollisen todellisuuden piirissä pikemminkin kuin "Trumpin sanomien asioiden" piirissä, sitä tukisivat epäilemättä muun muassa uhrit. tappava sorto Yhdysvaltain rahoittamien Hondurasin turvallisuusjoukkojen toimesta.
Tästä päästäänkin seuraavaan lyhyeen historian oppituntiin: Yhdysvaltojen ulkopolitiikka Keski-Amerikassa viime vuosikymmeninä – joka käsittää "valtaista apua" diktaattoreille, kuolemanpartioihin ja muille väkivaltaisille tahoille – on suurelta osin kiitoksena Yhdysvaltoihin suuntautuvasta muuttoliikkeestä. ensimmäinen sija.
Aikaisemmin kylmä sota tarjosi oikeutuksen kaikenlaiselle USA:n tukemalle alueelliselle villillisyydelle niin sanotun "vapaan maailman" puolustamisen varjolla. Esimerkiksi Hondurasia käytettiin laukaisualustana Yhdysvaltain vastahyökkäys naapuri Nicaraguassa 1980-luvulla, verinen tapaus on kuvattu Noam Chomsky "laajuisena terroristisena sodana", jota seurasi "taloudellinen sodankäynti, joka oli vielä tappavampaa”.
Keski-Amerikan pitäminen "avoinna liiketoiminnalle"
Honduras ei myöskään ollut vapautettu omista terrorismin muodoistaan, kiitos a CIA:n kouluttama kuolemanpartiikka joka seurasi epäiltyjä vasemmistolaisia ja muita vapauden kotimaisia vihollisia.
Sisällissodan kärsimässä El Salvadorissa Yhdysvaltojen tuki oikeistohallinnolle helpotti kymmeniä tuhansia poliittisia murhia ja ruokkii salvadorilaisten muuttoliikettä Yhdysvaltoihin, missä katujengit muodostuivat suojelemaan siirtolaisyhteisöä. Jengiongelma vietiin sitten El Salvadoriin Yhdysvaltojen kautta karkotushullu 1990-järjestelmissä.
Guatemalassa vuoden 1954 CIA:n järjestämä vallankaappaus Jacobo Arbenzin vaaleilla valittua hallitusta vastaan – joka ei ollut tarpeeksi kunnioittava Yhdysvaltain yritysten intressit - auttoi tasoittamaan tietä vuosikymmeniä kestäneelle sodalle, jonka aikana yli 200,000 XNUMX guatemalalaista kuoli tai katosi.
Yhdysvalloissa sijaitseva Center for Justice & Accountability muistiinpanot: "YK:n tukemassa Historical Clarification Commissionissa tunnistetuista uhreista 83 prosenttia oli alkuperäiskansoja mayoja. Hallituksen joukot tekivät 93 prosenttia näistä ihmisoikeusloukkauksista.
Voidaan arvata, mikä globaali suurvalta olisi voinut tukea noita hallituksen joukkoja.
Ja vaikka kylmä sota on saattanut päättyä, taistelu pallonpuoliskon uusliberalistisen herruuden säilyttämiseksi jatkuu – alueen köyhien maksaman ennustettavan raskaan hinnan.
Vuonna 2009 Yhdysvallat teki töitä varmistaa menestys vallankaappauksesta Hondurasin presidenttiä Manuel Zelayaa vastaan, joka oli uskaltanut nostaa hieman kansallista vähimmäispalkkaa ja ehdottaa, että yritysten myrkyllisistä kaivostoiminnasta kärsineitä yhteisöjä pitäisi ehkä kuulla siitä, mitä he ajattelevat asiasta.
Vallankaappauksen jälkiseuraukset loivat yleistä rankaisemattomuuden ilmapiiriä, mikä mahdollisti a murhien nousu ja muu väkivalta ja ansainnut maalle kyseenalaisen "maailman murhapääkaupungin" - mutta ainakin Honduras oli silti "Avoin yrityksillevallankaappauksen jälkeisen hallinnon iskulauseen mukaan.
Haastavat rajat
Lyhyesti sanottuna on melko vaikea väittää, että nykyinen siirtolaiskaravaani on seurausta jostain muusta kuin jatkuvasta fyysisestä ja taloudellisesta hyökkäyksestä juuri sen maan toimesta, joka valmistautuu nyt karkottamaan karavaania.
On syytä toistaa, että tämä sama maa on yksipuolisesti myöntänyt itselleen oikeuden ylittää aggressiivisesti kansainväliset rajat halutessaan samalla kun se on kriminalisoinut ihmisten liikkumisen vastakkaiseen suuntaan – tehtävää, jota on merkittävästi auttanut "tuntemattomat Lähi-idän asukkaat” ja muut bogeymen.
Omalta osaltaan Hondurasin presidentti Juan Orlando Hernandez on – jälleen uudessa näyttelyssä oikeistolaisen mielikuvituksen vaikuttavista rajoituksista – auttoi häpäisemään siirtolaisten asiaa ilmoittamalla Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pencelle, että karavaani on Venezuelan rahoittama vasemmistolainen juoni.
Eräässä äskettäin artikkeli The Atlanticille, jonka otsikko on "The Caravan Is a Challenge to the Integrity of US Borders", David Frum, George W Bushin entinen puheenkirjoittaja, rohkaisee meitä "ymmärtämään, mikä on vaakalaudalla: Karavaanin taustalla oleva teoria on, että keskiamerikkalaiset ovat heillä on päteviä turvapaikkahakemuksia Yhdysvalloissa, koska heidän maissaan on laajalle levinnyt alityöllisyys ja joukkoväkivalta."
Kuulostaa pätevältä teorialta, varsinkin kun otetaan huomioon USA:n osallisuus noissa "ongelmissa". Frum kuitenkin ajattelee toisin: "Jos tuo väite pitää paikkansa, väite ei ole jaettu vain tuhansien nykyisen karavaanin kesken, vaan myös miljoonien kesken kotona".
Toisin sanoen: se voi olla maailmanloppu sellaisena kuin me sen tunnemme.
Sitäkin enemmän on syytä pitää asuntovaunut tulossa.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita
3 Kommentit
Ja Euroopan siirtolaiskriisi, jota hyödynnetään äärioikeistopuolueiden nostamiseksi julkisuuteen, jotka uhkaavat repiä mantereen osiin, on myös seurausta länsimaisesta (eli amerikkalaisesta) ulkopolitiikasta.
Kyllä, ilman USA:n erilaista tukea vastustajilleen arabikevään kapinat olisivat onnistuneet erityisesti Syyriassa.
Olen valkoinen, vanhempi, Yhdysvalloissa syntynyt mies. Tämän sanottuaan Belen Fernandez on täysin oikeassa.
Ehkä minun pitäisi myös sanoa, että olen opiskellut Latinalaisen Amerikan kysymyksiä lähes 50 vuotta ja asunut Latinalaisessa Amerikassa 15 vuotta. Olen oppinut, havainnut, lukenut ja kuunnellut, vaikka olen nyt palannut Yhdysvaltoihin
Minäkin sanon: jatkakaa karavaanien tuloa!