Kirjailija:
Timothée Parrique
Kate Raworth
Vincent Liegey
Allekirjoittaneet mm:
Milena Buchs
Eloi Laurent
Ekaterina Chertkovskaya
Julia Steinberger
Camille Etienne
Adélaïde Charlier
Nick Fitzpatrick
(Ks. pdf täydellisille allekirjoittajille)
Maan ystävät Eurooppa
Euroopan ympäristökeskus
Euroopan nuorisofoorumi
Hyvinvointitalouden liitto
Olivier de Schutter
Giorgos Kallis
Robert Costanza
Jason Hickel
Dominique Méda
Eva Fraňková
Sandrine Dixson-Declève
Tim Jackson
Kun poliittiset johtajat kokoontuvat Euroopan parlamenttiin toiseen konferenssiin, jossa käsitellään "kasvun yli", me allekirjoittaneet tutkijat ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot näemme geopoliittisen kriisin mahdollisuutena irrottautua sosiaalisesti ja ekologisesti haitallisesta kasvukilpailusta. tehdä hyvinvointiyhteistyötä.
Ei ole olemassa empiiristä perustaa, joka osoittaisi, että talouskasvua voitaisiin globaalisti ja riittävästi katkaista ympäristöpaineista. Korkeatuloisten maiden pyrkimys loputtomaan talouskasvuun on ongelma, koska se joko vähentää tai kumoaa ympäristöpolitiikan tuloksia. Nykyinen ilmastokaaos ja purkautuva elämänverkko, josta yhteiskuntamme on riippuvainen, on eksistentiaalinen uhka rauhalle, vesi- ja elintarviketurvalle sekä demokratialle.
Kasvun jälkeiseen talouteen eteneminen ei tarkoita vain selviytymistä, vaan myös menestymistä. Tämä edellyttää demokraattisesti suunniteltua ja oikeudenmukaista tuotannon ja kulutuksen vähentämistä, jota joskus kutsutaan "derowthiksi", niissä maissa, jotka ylittävät ekologiset resurssinsa. Tämä on Euroopan globaali rauhanprojekti, koska sen nykyinen talouskasvu aiheuttaa konflikteja sekä Euroopassa että sen ulkopuolella.
Korkean tulotason maissa pienempi jalanjälki ei tarkoita huonompia elinoloja. Säästämiseen, resurssien vähentämiseen ja työajan lyhentämiseen keskittyvä riittävyyspolitiikka voi merkittävästi lisätä hyvinvointia ja vähentää ympäristöpaineita, mikä luo mahdollisuuden kestävään hyvinvointiin ilman kasvua.
Jotta voimme taata korkeimman elämänlaadun pienimmällä jalanjäljellä, meidän on muutettava täysin taloudellisen pelin tavoitteita ja sääntöjä. Kasvun jälkeisessä taloudessa nykyinen keskittyminen määrälliseen kasvuun korvattaisiin tavoitteella menestyä regeneratiivisessa ja jakelutaloudessa, joka tuottaa laadullista hyvinvointia täyttämällä kaikkien ihmisten tarpeet elävän planeetan resurssien puitteissa – kuten on kuvattu. Donut Economicsin puitteissa.
Markkinat ovat osoittautuneet huonosti varustautuneiksi tekemään yhteiskuntamme tärkeimpiä päätöksiä. Jotta talous palvelisi ihmisiä, eikä päinvastoin, ihmisille on palautettava talouden hallinta. Pelin sääntöjen muuttamiseksi meidän on opittava jo olemassa olevista aloitteista. Esimerkiksi voittoa tavoittelemattomien osuuskuntien mallin laajentaminen kaikkialla EU:ssa.
Näiden kiireellisten haasteiden ja kannustavien mahdollisuuksien valossa kehotamme Euroopan unionia, sen toimielimiä ja jäsenvaltioita toteuttamaan:
- Kasvun jälkeiset eurooppalaiset toimielimet: muodostavat pysyviä rakenteita komissiossa, neuvostossa, parlamentissa ja jäsenvaltioissa arvioimaan kasvun jälkeisiä strategioita ja polkuja.
- Eurooppalainen vihreä sopimus kasvua pidemmälle: Suunnittele uusi lippulaivaohjelma, joka on muotoiltu systeemisen muutoslähestymistavan ympärille ja jonka tavoitteena on luoda kukoistava tulevaisuus planeettojen rajojen sisällä, jolloin kasvu on välttämätön siirtymävaihe kohti kasvun jälkeistä kohdetta.
- Kasvupolitiikan ulkopuolella perustuu neljään periaatteeseen:
- Biokapasiteetti: fossiilisten polttoaineiden asteittainen lopettaminen, raaka-aineiden louhinnan rajoitukset sekä luonnonsuojelu- ja ennallistamistoimenpiteet tervettä ja kimmoisaa maaperää, metsiä, meriä ja muita ekosysteemejä varten. Esim. fossiilisten polttoaineiden ydinsulkusopimus, luonnonvarojen oikeudenmukaisuutta ja sietokykyä koskeva laki, joka sisältää sitovan materiaalijalanjäljen vähentämistavoitteen ja todellisen, aluekohtaisen luonnon ennallistamisen.
- Oikeudenmukaisuus: verotusvälineet tasa-arvoisemman yhteiskunnan edistämiseksi poistamalla tulojen ja varallisuuden äärimmäisyydet sekä supervoitot. Esimerkiksi hiilivarallisuusvero, sekä minimi- että enimmäistulot.
- Hyvinvointia kaikille: turvattu pääsy välttämättömiin infrastruktuureihin parannetun, ekologisesti herkän hyvinvointivaltion kautta. Esim. yleiset peruspalvelut (mukaan lukien ihmisoikeudet terveyteen, liikenteeseen, hoitoon, asumiseen, koulutukseen ja sosiaaliseen suojeluun jne.), työtakuut, välttämättömien tavaroiden ja palvelujen hintavalvonta.
- Aktiivinen demokratia: kansalaiskokoukset, joiden tehtävänä on muotoilla yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä riittävyysstrategioita ja vahvistaa politiikkaa, joka perustuu ekologisiin rajoihin, oikeudenmukaisuuteen ja kaikkien hyvinvointiin sekä ammattiliittojen vahvempaan rooliin. Esim. paikallisten tarpeiden foorumi, ilmastosopimukset, osallistava budjetointi.
Ensimmäisestä kasvun jälkeisestä konferenssista on kulunut viisi vuotta. Kansalaisyhteiskunnassa ja korkeakouluissa kasvukriittiset ideat ovat vahvistuneet koko ajan. Näiden ajatusten yksityiskohdista keskustellaan parhaillaan Euroopan parlamentissa ja Euroopan komission kanssa. Tieteellistä tietoa ja poliittisia näkemyksiä on saatavilla, jotta kasvun vähenemisen ja kasvun jälkeiset ideat voidaan toteuttaa. Kohtamamme kriisit ovat myös tilaisuuksia luoda uusi järjestelmä, joka turvaa hyvinvoinnin kaikille samalla kun mahdollistaa kukoistavan demokraattisen elämän ja hitaamman mutta suloisemman elämäntavan.
Viitteet
- Fitzpatrick, Nick, Timothée Parrique ja Inês Cosme. 2022. "Kasvupoliittisten ehdotusten tutkiminen: systemaattinen kartoitus temaattisella synteesillä." Lehti puhtaammasta tuotannosta 365: 132764.
https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.132764 - Fanning, Andrew L., Daniel W. O'Neill, Jason Hickel ja Nicolas Roux. 2022. "Kansakuntien sosiaalinen vajaus ja ekologinen ylitys." Luonnon kestävyys 5: 26-36.
https://doi.org/10.1038/s41893-021-00799-z - Kallis, Giorgos, Vasilikis Kostakis, Steffen Lange, Barbara Muraca, Susan Paulson ja Matthias Schmelzer. 2018. ”Research On Degrowth”. Ympäristön ja luonnonvarojen vuosikatsaus 43: 291-316.
https://doi.org/10.1146/annurev-environ-102017-025941 - Hickel, Jason ja Giorgos Kallis. 2019. "Onko vihreä kasvu mahdollista?" Uusi poliittinen talous 25: 469-486.
https://doi.org/10.1080/13563467.2019.1598964 - Hirvilammi, Tuuli ja Max Koch. 2020. "Kestävä hyvinvointi kasvun jälkeen." kestävyys 12 (5): 1824.
https://doi.org/10.3390/su12051824 - Hickel, Jason. 2020. ”Mitä derowth tarkoittaa? Muutama selvennys." Globalisaatiot 18 (7): 1105-1111.
https://doi.org/10.1080/14747731.2020.1812222 - McGreevy, Steven R., Christoph DD Rupprecht, Daniel Niles, et ai. 2022. "Kestävät maatalouselintarvikejärjestelmät kasvun jälkeiseen maailmaan." Luonnon kestävyys 5: 1011-1017.
https://doi.org/10.1038/s41893-022-00933-5 - Demaria Federico, François Schneider, Filka Sekulova ja Joan Martinez-Alier. 2013. "Mitä on Degrowth? Aktivistisloganista sosiaaliseksi liikkeeksi." Ympäristöarvot 22 (2): 191-215.
https://www.jstor.org/stable/23460978 - Keyßer, Lorenz T. ja Manfred Lenzen. 2021. "1.5 °C:n laskuskenaariot viittaavat uusien lievennysreittien tarpeeseen." Luonto Viestintä 12: 2676.
https://doi.org/10.1038/s41467-021-22884-9 - Mastini, Riccardo, Giorgos Kallis, Jason Hickel. 2021. "Vihreä uusi sopimus ilman kasvua?" Ekologinen taloustiede 179: 106832.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2020.106832 - Vogel, Jefim, Julia K. Steinberger, Daniel W. O'Neill, William F. Lamb, Jaya Krishnakumar. 2021. "Sosioekonomiset olosuhteet ihmisten tarpeiden tyydyttämiseksi alhaisella energiankäytöllä: Kansainvälinen analyysi sosiaaliturvasta." Globaalit ympäristömuutokset 69: 102287.
https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2021.102287 - Creutzig, Felix, Leila Niamir, Xuemei Bai, et ai. 2022. "Kysyntäpuolen ratkaisut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, jotka vastaavat korkeaa hyvinvointia." Luonto Ilmastonmuutos 12: 36-46.
https://doi.org/10.1038/s41558-021-01219-y - Jackson, Tim ja Peter A. Victor. 2019. "Vihreän kasvun puolesta (ja sitä vastaan) esitettyjen vaatimusten purkaminen." tiede 366 (6468): 950-951.
https://doi.org/10.1126/science.aay0749 - Jackson, Tim. 2019. "Kasvun jälkeinen haaste: maallinen pysähtyneisyys, epätasa-arvo ja kasvun rajat." Ekologinen taloustiede 156: 236-246.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2018.10.010 - Walker, Christine Corlet, Angela Druckman, Tim Jackson. 2021. "Hyvinvointijärjestelmät ilman talouskasvua: Katsaus alan haasteisiin ja tuleviin askeliin." Ekologinen taloustiede 186: 107066.
https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2021.107066 - Jackson, Tim, Peter A. Victor. 2021. "Epätasa-arvon kohtaaminen "uudessa normaalissa": hyperkapitalismi, protososialismi ja pandemian jälkeinen toipuminen." Kestävä kehitys 29 (3): 504-516.
https://doi.org/10.1002/sd.2196
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita