Elokuu 21, 2002
Rakkaat ystävät:
Voidaksemme vastustaa tämänhetkistä sodankäyntiä olemme laatineet liitteenä olevan "Avoimen kirjeen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille Kofi Annanille ja jäsenvaltioiden edustajille Yhdysvaltojen ilmoittamasta aikomuksesta hyökätä Irakia vastaan".
Kirje kyseenalaistaa Yhdysvaltojen sotasuunnitelmien laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden sekä Yhdysvaltojen ja YK:n roolin Irakin kanssa lähimenneisyydessä. Se päättää lopuksi kehottamalla YK:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan nyt tämän sodan estämiseksi YK:n peruskirjan ja maailman ihmisten suuren enemmistön toiveiden mukaisesti.
Aiomme levittää tätä kirjettä laajasti yksilöille, ryhmille ja tiedotusvälineille.
Kehotamme teitä allekirjoittamaan tämän kirjeen ja välittämään sen muille allekirjoitettavaksi.
Jos suostut allekirjoittamaan sen, ilmoita nimesi, sidosryhmäsi tai ammattisi ja/tai sijaintisi (kaupunki, maa). Palauta sitten allekirjoituksesi David Petersonille osoitteeseen: [sähköposti suojattu].
-- Edward S. Herman, emeritusprofessori, Wharton School, Pennsylvanian yliopisto, Philadelphia
-- Anthony Arnove, toimittaja, Iraq Under Siege: The Deadly Impact of Sanctions and War (South End Press, 2000)
--- Rahul Mahajan, kirjoittaja, The New Crusade: America's War on Terrorism (Monthly Review Press, 2002)
-- David Peterson, kirjailija ja tutkija, Chicago
-
Avoin kirje Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille Kofi Annanille ja jäsenvaltioiden edustajille Yhdysvaltojen ilmoittamasta aikomuksesta hyökätä Irakia vastaan
-
Arvoisat herrat ja rouvat:
Vaikka Yhdysvaltain hallitus suunnittelee avoimesti sotaa Irakia vastaan, YK:n virkamiehet ja edustajat eivät ole puhuneet oppositiossa eivätkä ryhtyneet toimiin, jotka voisivat estää Yhdysvaltoja lähtemästä tälle väkivaltaiselle tielle. Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin nimenomaan "pelastamaan seuraavat sukupolvet sodan vitsaukselta" (johdanto-osa, YK:n peruskirja) ja "toteuttamaan tehokkaita yhteisiä toimenpiteitä rauhaan kohdistuvien uhkien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi..." (Artikla 1, 1). YK:n peruskirja tuomitsee yksipuoliset rajat ylittävät hyökkäykset, kun ne eivät ole perusteltuja itsepuolustuksilla, ja viittaa tarpeeseen torjua meneillään oleva tai selvästi uhkaava hyökkäys. Muussa tapauksessa on pakollista saada turvallisuusneuvoston sanktio tällaisista sotilaallisista toimista. Kun maa yksinkertaisesti ryhtyy syrjäyttämään hallintoa, jota se ei hyväksy asevoimalla, tämä on aggressio, jota Yhdysvaltain edustaja Nürnbergin oikeudenkäynnissä Robert Jackson kuvaili "korkeimmaksi kansainväliseksi rikokseksi, joka eroaa vain muista sotarikoksista siinä, että se sisältää itsessään kokonaisuuden kerääntyneen pahan." USA:n äskettäinen väite oikeudesta ryhtyä "ennaltaehkäiseviin" hyökkäyksiin valtioita, Irak mukaan lukien, vastaan ei poista näitä näkökohtia – se on toinen ilmaus aikomuksesta rikkoa kansainvälistä oikeutta.
Väitteet, jotka koskevat Irakin "joukkotuhoaseiden" (joukkotuhoaseiden) harjoittamista tai todellista hallussapitoa, eivät voi oikeuttaa Yhdysvaltojen hyökkäystä, eivätkä Irakin hyökkäys Yhdysvaltoihin voisi olla samalla tavalla oikeutettu sen perusteella, että Yhdysvallat omistaa tällaisia aseita (ja paljon suurempi uhka) niiden käytöstä). Nykyiset tätä asiaa koskevat päätöslauselmat, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 687, eivät anna Yhdysvalloille oikeutta aloittaa isku ilman turvallisuusneuvoston erityistä lupaa. Ajatus siitä, että Yhdysvaltoja uhkaa väitetty joukkotuhoaseiden hallussapito Irakin johdosta, on kestämätön. Ei ole todisteita siitä, että Irakilla olisi pitkän kantaman jakelujärjestelmiä tai että sen johto olisi niin irrationaalinen, että se suunnittelee toimia, jotka vapauttaisivat Yhdysvaltain sotilaallisen voiman koko maassaan.
Yhdysvalloilla ei myöskään ole puhtaita käsiä tässä asiassa, sillä se ja Iso-Britannia auttoivat Irakin hankkimaan ja käyttämään joukkotuhoaseita 1980-luvulla – mukaan lukien USA:n korkealaatuisten alkioiden toimittaminen pernaruttoa ja muita tappavia sairauksia vastaan – kun Irak taisteli sotaa Irania vastaan. ja palveli Yhdysvaltain etuja. Yhdysvallat vaaransi myös YK:n asetarkastusten erityiskomission (Unscom) työn käyttämällä sitä vakoilussa ja vetäen sen pois ennen Yhdysvaltojen Irakin pommi-iskua joulukuussa 1998. Viime aikoina se pyrkii säilyttämään perusteensa lähteä. sotaan, Yhdysvallat on torjunut Irakin tarjoukset neuvotella tarkastajien uudelleen hyväksymisestä.
Yhdysvaltojen ja Britannian voimakkaan painostuksen alaisena YK määräsi ja on pitänyt voimassa pakotteita Irakille viimeisten kymmenen vuoden ajan väitetysti estääkseen Irakin hankkimasta joukkotuhoaseita. Mutta näiden pakotteiden hinnan ovat maksaneet miljoonat viattomat siviilit, eivät hallinto tai sen johtajat. Irakin vientikielto on vaikeuttanut Irakin toipumista vuoden 1991 Persianlahden sodasta, mikä on heikentänyt sen kykyä rakentaa uudelleen sanitaatio- ja vedenkäsittelyjärjestelmiä, joihin Yhdysvaltain pommitukset kohdistuivat ja jotka tuhottiin. Tämä tahallinen pommi-isku rikkoi Geneven yleissopimuksen vuoden 54 lisäpöytäkirjan 1977 artiklaa.
Vaikka silloinen presidentti George Bush sanoi vuonna 1991, että "emme pyri... rankaisemaan Irakin kansaa heidän johtajiensa päätöksistä ja politiikasta... [ja] teemme kaikkemme ja suurella menestyksellä minimoidaksemme sivuvahingot" (New York). Times, 6. helmikuuta 1991), tällaisten pommitusten väistämättä tuhoisat vaikutukset siviileihin ymmärsivät tuolloin ja USA:n suunnittelijat itse asiassa tarkoittivat niitä. Washington Post raportoi pian sodan jälkeen, että "suunnittelijat sanovat nyt, että heidän tarkoituksenaan oli tuhota tai vahingoittaa arvokkaita tiloja, joita Bagdad ei voinut korjata ilman ulkomaista apua" (23. kesäkuuta 1991). Nyt tiedetään, että niihin kuului vedenkäsittelylaitoksia, joiden puuttumisen katsottiin "johtavan lisääntyneisiin sairauksien ilmaantuvuuksiin, ellei epidemioihin" (Defense Intelligence Agency, "Iraq Water Treatment Vulnerabilities", 21. tammikuuta 1991, lainaus Thomasissa Nagy, "Pakotteiden salaisuus: Kuinka Yhdysvallat tarkoituksellisesti tuhosi Irakin vesihuollon", The Progressive, syyskuu 2001). Näiden tilojen tuhoaminen ja niiden korjaamisen tai korvaamisen estäminen lisäisi neuvotteluvaikutusta, koska se lisää pakotteiden haitallisia vaikutuksia siviilien hyvinvointiin.
Kuten yli tusinan kirkko- ja ihmisoikeusryhmien äskettäin julkaisemassa raportissa "Irakin pakotteet: humanitaariset vaikutukset ja tulevaisuuden vaihtoehdot" (6. elokuuta 2002), "Geneven lakeja koskevien sopimusten vuoden 1977 pöytäkirjat" todetaan. sodankäynti sisältää siviilien taloudellisen piirityksen kiellon sodankäyntimenetelmänä." Irakiin liittyvissä toimissaan Yhdysvallat, Britannia ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat rikkoneet näitä sodan lakeja historiallisesti ennennäkemättömällä tavalla. Artikkelissa Foreign Affairs ("Sanctions of Mass Destruction", 78: 3 [toukokuu/kesäkuu 1999]) John ja Karl Mueller väittävät, että "taloudelliset pakotteet ovat saattaneet olla välttämätön syy useamman ihmisen kuolemaan Irakissa kuin on tapettu kaikilla niin kutsutuilla joukkotuhoaseilla kautta historian." Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto on dokumentoinut alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuden nousevan Irakissa 56:sta 131 promilleen pakotevuosina 1990-1998, ja lapsikuolleisuuden arvioidaan olevan useita satoja tuhansia.
Taloudellisella sodankäynnillä myötävaikutettuaan näihin joukkokuolemiin Yhdistyneet Kansakunnat vaikenee nyt avoimesti suunnitellun Irakia vastaan suunnatun hyökkäyssodan edessä. Sota tulee olemaan verinen ja sillä on paljon laajemmat, mahdollisesti tuhoisat seuraukset. Jos pääsihteeri ja Yhdistyneiden kansakuntien jäsenet eivät puhu, vastusta ja yritä lopettaa räikeää aggressiota, eikö ole selvää, ettei Yhdistyneet Kansakunnat ole instituutio, joka palvelee sodan estämistä, vaan pikemminkin poliittinen väline Yhdysvalloista ja valituista liittolaisista?
Kehotamme YK:n pääsihteeriä ja YK:n jäseniä toimimaan nyt tai olemaan tuomittuja aggression rikoskumppaneiksi, vastoin sekä YK:n peruskirjan selkeää kieltä että maailman ihmisten valtaosan toiveita.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita