VANCOUVER9. lokakuuta (IPS) – Ontarion vaalien lähestyessä loppuaan keskiviikkona Kanadan itäosissa ja keskiosassa jatkuu pitkään jatkunut maaoikeustaistelu First Nations -ryhmittymien ja kaivos- ja puunkorjuuyhtiöiden välillä, joille on myönnetty toimiluvat luonnonvarat laajassa boreaalisessa metsässä, joka tunnetaan nimellä Grassy Narrows.
Asubpeeschoseewagong, Grassy Narrowsin alkuperäiskansojen tai Ojibway-nimi, sijaitsee 80 kilometriä Kenorasta pohjoiseen Ontariossa. Bändin jäsenmäärä on noin 1,000 4,000 ja perinteinen maankäyttöalue on noin XNUMX XNUMX kilometriä. Noin puolet yhteisöstä noudattaa edelleen toimeentuloa, joka perustuu metsästykseen, ansaan sekä marjojen ja lääkkeiden keräämiseen maasta.
Yhteisö kertoo, että 50 prosenttia heidän perinteisistä maistaan on jo hakannut monikansalliset puunkorjuuyritykset, ja nykyiset Ontarion viranomaisten myöntämät luvat sallivat avohakkuiden jatkamisen vielä yli 25 vuoden ajan.
"Kaivoskysymykset jatkuvat ja lupia jaetaan huolimatta korkeimman oikeuden päätöksestä kotimaan oikeuksista", John Cutfeet läheisestä Kitchenuhmaykoosib Inninuwug First Nationsista lähellä Grassy Narrowsia kertoi IPS:lle.
Grassy Narrows First Nation sisältyy vuonna 1873 tehtyyn sopimukseen, jossa tunnustetaan anishnaabe-kansojen oikeus "harrastaa metsästys- ja kalastusharjoituksiaan koko traktin alueella". Viimeaikaiset korkeimman oikeuden päätökset ovat vahvistaneet hallituksen velvollisuutta käydä mielekkäitä keskusteluja alkuperäisryhmien kanssa ennen heidän maihinsa vaikuttavien hankkeiden toteuttamista.
Syyskuun alussa Ontarion hallitus nimitti entisen korkeimman oikeuden tuomarin Frank Iacobuccin helpottamaan neuvotteluprosessia ja antamaan suosituksia umpikujan ratkaisemiseksi. Neuvottelujen odotetaan alkavan marraskuussa.
"Yritykset poraavat noudattamatta oikeusvaltioperiaatetta", Cutfeet sanoi. ”Ihmistämme ei ole kuultu tai majoittu juuri lainkaan. Sopimusmaa oli maavaatimusprosessin täyttäminen. Hallituksella ja yrityksillä on laitonta läsnäoloa alueillamme."
Grassy Narrowsin yhteisö on kärsinyt monista traumoista vuosien varrella, mukaan lukien pakotettu osallistuminen Kanadan pahamaineisiin ja nyt lakkautettuihin sisäoppilaitoksiin, pakkosiirto pois perinteisiltä asuinalueiltaan, pyhien alueiden ja hautauspaikkojen tulviminen vesivoimapatoprojekteilla ja raivaus. -leikkaavat metsiensä hakkuita. 1970-luvulla rakennetun paperitehtaan elohopeajäte saastutti paikallisia jokia ja aiheutti tuhoisia pitkäaikaisia terveysongelmia.
Verrattuna muihin Kanadan rodullisiin ja kulttuurisiin ryhmiin alkuperäiskansoilla on alhaisin elinajanodote, korkein lapsikuolleisuus, useimmat huonokuntoiset ja ahtaammat asunnot, alhaisemmat koulutus- ja työllisyystasot ja korkeimmat vangitsemisluvut. Alkuperäiset ihmiset johtavat itsemurhien, alkoholismin ja perheväkivallan tilastoissa.
Brant Olson Rainforest Action Projectista kertoi IPS:lle: "Amnesty International ja monet ryhmät ovat vahvistaneet Grassy Narrowsin ongelmat. Historiallinen ja poliittinen konteksti on vaikea puunkorjuuteollisuuden vuoksi. 1960-luvun puolivälistä lähtien suuri osa yhteisöstä on ollut asumiskelvotonta, ja siellä on ollut pysyviä terveysongelmia ja 25 prosenttia työttömyyttä. Tämä johti siihen, että Grassy Narrows -ryhmä vaati kehityksen moratoriota [tammikuussa]. Haluamme varmistaa, että puun ostajat noudattavat moratoriota."
"Yhteisö ei luota Abitibi Consolidatedin ja Weyerhauserin kaltaisten yritysten aikoihin", Olson sanoi.
Jim Loney, Christian Peacemakers Teamin jäsen, jolla oli valtuuskunta alueella, kertoi IPS:lle, että metsäyhtiö Abitibi-Consolidated on hakkunut perinteisen maankäyttöalueen, jolla he metsästävät, pyytävät ja kalastavat. Loneyn mukaan avohakkuille on kadonnut ansaviivoja, joista osa on kilometrin pituisia.
Joulukuussa 2002 joukko yhteisön ihmisiä, mukaan lukien lukiolaiset, muodosti saarron avohakkuiden lopettamiseksi. Ihmisoikeusjärjestöt, kuten Christian Peacemakers Team ja Amnesty International, saapuivat Ontarioon Grassy Narrowsin ympäristökomitean kutsusta olemaan läsnä saartopaikalla.
Kansainväliset kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat sittemmin auttaneet rakentamaan poliittista tukea saarron tavoitteille ja varoittaneet YK:n viranomaisia. "Gassy Narrows -yhteisön tukemiseksi on ollut paljon yhteyttä, valistanut yleisöä, rakentanut liittolaisia ja liittoutumia sekä rakentanut solidaarisuutta Grassy Narrows -yhteisön tukemiseksi", sanoi Loney.
Viime kuussa ympäristö- ja aboriginaalit levittivät Ontarion lainsäätäjän nurmikolle 75 metriä pitkän nuolenmuotoisen lipun, joka vaati "Native Land Rights Now". Yleisön mielenosoituksen järjestivät Rainforest Action Network ja Christian Peacemaker Teams. Rainforest Action Network järjestää kampanjan estääkseen sahatavarajätti Weyerhauseria hankkimasta puuta avohakkuista.
Loney lisäsi, että maakuntien ja liittovaltion hallitusten tulisi kunnioittaa sitoumuksiaan ja velvollisuuksiaan First Nations -kansojen kanssa ja neuvotella kotimaan käyttöön liittyvistä asioista. Kaivos- ja metsäyhtiöiden edistyessä kehitystyössä, huolenaiheena on korkean profiilin ja uskottavan prosessin luominen maaoikeuskiistan välittämiseksi.
First Nationin edustajat 21. syyskuuta pidetyssä tapahtumassa kuvailivat, kuinka tällaiset hankkeet heikentävät maata, häiritsevät perinteisiä kulttuurikäytäntöjä ja kumoavat niille Kanadan perustuslain takaamat taloudelliset oikeudet.
"Meillä, Anishnabegin ruohonjuuritason ihmisillä, on velvollisuus suojella maata ja kulttuuria ja elämäntapaamme lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuden vuoksi", Judy Da Silva Grassy Narrows First Nationsista sanoi lausunnossaan.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita