10.–15. heinäkuuta 2013 Kreikan radikaalien vasemmistopuolueiden liittouman SYRIZA:n kongressin edustajat äänestivät muodostaakseen itsensä yhtenäiseksi puolueeksi. Tämä on kongressin poliittinen päätöslauselma. Käännös Vasen.gr.
1. Radikaalivasemmiston koalition (SYRIZA) konferenssi on jatkumo ja läpimurto kurssilleen, joka alkoi vuonna 2000, jatkui virallisella perustamisellaan vuonna 2004 ja sinetöitiin, kun se otti historiallisen vastuun Kreikan kansan vapauttamisesta. katastrofaalisista uusliberalistisista muistiopolitiikoista, jotka ovat muuttaneet maamme velkasiirtomaan ja johtaneet sen luovat, sosiaaliset ja tuottavat voimat syrjäytymiseen.
2. SYRIZA on perustettu yhtenäiseksi, demokraattiseksi, monisuuntaiseksi nykyvasemmiston joukkopuolueeksi vahvistamaan jo ennestään voimakasta kumouksellista kansanliikettä, jonka tavoitteena on peruuttaa muistiot, pyyhkiä pois suurin osa velasta ja toteuttaa sosiaalinen ohjelma. ja tuottava jälleenrakennus. Tämä vaihtoehtoinen radikaali sosiaalinen ja poliittinen suunnitelma – joka ilmentää ja perustuu toisaalta työväen- ja kansanluokkien sekä toisaalta kaupungin ja maaseudun keskiluokkien väliseen liittoumaan ja jonka rakenteet tulevat sosiaalisesti, taloudellisesti ja koulutuksellisesti syrjäytyneiden suurten ryhmien tarpeet ja äänestys – johtaa vasemmiston hallitukseen ja tukee sitä sen ollessa vallassa.
KANSAINVÄLINEN TILANNE, PÄÄOMAN HYÖKKI KREIKKAAN, EUROOPPAAN JA MAAILMAN VASTASTIN
3. Kapitalismin globaali rakenteellinen kriisi vuosikymmeniä kestäneen voitonkeräyksen ja valtavan vaurauden ja vallan uudelleenjaon jälkeen pääoman hyväksi vaikuttaa tavalla tai toisella jokaiseen maahan ja jokaiseen yhteiskunnallisen elämän osa-alueeseen. Tälle ylikasautumiskriisille on pääosin tunnusomaista rahoitussektorin inflaatio, joka perustuu rahan esteettömään kiertoon, mikä johtaa poliittisen henkilöstön alistumiseen rahoitusvaltaan, tiedon ja tiedon instrumentalisoitumiseen ja kaupallistamiseen sekä järjestelmän biopoliittiseen toimintaan. . Elämme niin sanottua "shokkioppia", joka tarkoittaa hyökkäystä siinä laajuudessa ja mittakaavassa, että vastus näyttää heikolta tai sen ilmaantumiselle ei ole edes aikaa. Äärimmäistä säästöpolitiikkaa, kutistuvia ja epävarmoja työpaikkoja, julkisten hyödykkeiden ja yritysten yksityistämistä, suuren osan tuotantovoimien tuhoamista, hyvinvointivaltion dramaattista heikkenemistä, demokraattisten instituutioiden heikkenemistä, sorron ja hätävaltuuksien vahvistamista käytettiin kaikki pääoman hallitsevan aseman ylläpitämiseen. ja globaali kannattavuus. Nuorten työttömyysaste on noin 30 %, yli 60 %, kun taas nuorten tutkijoiden taloudellinen siirtolaisuus lisääntyy vaarallisesti. Globalisoitunut pääoma kuluttaa edelleen kannattavuusmarginaaliaan "kolmannen maailman" maissa, joissa paikalliset sodat raivoavat ja valtavia muuttovirtoja syntyy.
4. Eurooppa on mukana maailmanlaajuisen kapitalistisen kriisin pyörteessä, joka vaikuttaa kansanluokkiin ja on ankarammin etelän maissa ja entisissä niin sanotuissa sosialistisissa maissa. Kansoja hyödyttävän yhdistyneen Euroopan syy on katoamassa horisontista. Euroa käsitellään lähinnä Saksan politiikan välineenä, joka syventää eriarvoisuutta maiden ja luokkien välillä, kun taas aasialaisia malleja sovelletaan eurooppalaisissa yhteiskunnissa pääoman hyväksi. Euroalueen ja Euroopan unionin tulevaisuus on yhä epävarma. Käynnissä on julistamaton maailmansota, jossa tärkeimmät valuutat yrittävät saada edullisempia asentoja. Säästö- ja taantumapolitiikka syövyttää Euroopan maiden välisiä siteitä, vahvistaa euroskeptisyyttä ja antieuroopalismia, lisää nationalistisia jännitteitä ja helpottaa fasismin elpymistä.
5. Kreikassa Euroopan unionin, IMF:n ja Euroopan keskuspankin troikka toteuttaa erittäin ankaria toimia, jotka johtavat suuren osan väestöstä humanitaariseen kriisiin, ja Saksalla on hallitseva rooli Euroopan strategiassa. Kansalliset resurssit, julkiset hyödykkeet ja yritykset asetetaan yksityistämisen/myynnin alaisuuteen. Tuotanto romahtaa, kymmeniä tuhansia pieniä ja keskisuuria yrityksiä lopetetaan, julkiset palvelut hajoavat, hyvinvointivaltio kutistuu jatkuvasti ja suuri osa väestöstä jää ilman terveydenhuoltoa, koulutusta, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa.
6. Tätä pääoman hyökkäystä vastaan on globaalilla tasolla kehittymässä vastarinnan liikkeitä. Kreikassa suuri ja suosittu kumoutustaisteluvirta on taistellut muistioita ja joukkovelkaa vastaan, aukioilla, työpaikoilla, lähiöissä, kaupungeissa ja maaseudulla muodostaen uudelleen vanhoja sosiaalisia liikkeitä ja luonut uusia. Meidän pitäisi viitata symbolisesti työntekijöiden suuriin lakoihin ja mielenosoituksiin, "närkästyneiden" liikkeeseen, Skouriesin liikkeeseen [kullan louhintaa vastaan] ja Kerateassa [kaatopaikan avaamista vastaan], Evrosissa [rakennusta vastaan maahanmuuttajien säilöönottokeskusten ja aidan], erityiskiinteistöveron ja tietullien maksamisen vastaisissa liikkeissä, antifasistisessa liikkeessä ja ERT:n [kansallinen yleisradio] puolustavassa liikkeessä.
Tärkeää on viitata myös koko maassa kehittyvään suureen solidaarisuusliikkeeseen. Tunnuslauseella "kukaan ei ole yksin kriisissä" ja tasavertaisesti – jokainen tarjoaa kykyjensä mukaan ja saa tarpeidensa mukaan – luodaan monimuotoisia rakenteita ja solidaarisuusverkostoja. Nämä verkostot vastaavat ruokaan, terveyteen ja yleensä välittömiin perustarpeisiin liittyviin kysymyksiin. Tämän liikkeen rinnalla ja usein yhteistyössä näemme kehittyvän "liikettä välittäjiä vastaan", joka tukee tuottajia, jotka tarjoavat tuotteitaan alhaisilla hinnoilla, ja samalla kuluttajia, jotka ostavat näitä valvottuja tuotteita halvalla.
Maamme liikkeet kohtaavat massiivisia ja militantteja liikkeitä ja kansannousuja Etelä-Euroopan maissa, erityisesti Espanjassa ja Portugalissa, jotka luovat kohtuullisen murtumispotentiaalin pääoman ja uusliberalismin Euroopassa. Kun kriisi on ottanut maailmanlaajuiset mittasuhteet, vastustus moninkertaistuu kansainvälisellä tasolla. Taistelut Kreikassa kohtaavat myös "Occupy Wall Street" -liikkeen, arabimaailman kansannousujen tyypillisen esimerkin Egyptin kansasta ja vasemmistosta, jotka jatkavat kamppailua demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta, sekä turkkilaisten liikkeen kanssa. ihmisiä, jotka asettivat massiivisesti ja sotilaallisesti kyseenalaiseksi sosiaaliset epäoikeudenmukaisuudet ja Erdoganin antidemokraattisen hallinnon. Luokkien eriarvoisuutta vastaan ja ihmisarvon puolustamiseen tähtääviä vastarintaliikkeitä kehittyy kaikkialla maailmassa, josta tyypillinen esimerkki on Brasilian kansannousu eriarvoisuutta vastaan ja provosoiva rahan tuhlaus suuriin hankkeisiin.
KANSAINVÄLINEN TILANNE JA UUSIA TRENDejä
7. Nykymaailma on moninapainen, mutta ei rauhallinen tai oikeudenmukainen. Nyt voimansa heikkenevän Yhdysvaltojen imperialistisen läsnäolon rinnalle nousee esiin Kiina, joka vaikuttaa eturistiriitoihin maailmanlaajuisesti ja siirtää suuren osan kansainvälisistä jännitteistä Kaukoitään. BRICS-maat (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) muuttavat kansainvälistä status quoa ja voimatasapainoa kansainvälisissä järjestöissä Venäjän hakeutuessa johtavaan rooliin.
Tässä epävakaassa geopoliittisessa kehyksessä Euroopan unioni kehittää Saksan ohjauksessa strategiaansa, joka alistaa yhä enemmän Euroopan kansojen saavutukset pääoman kansainväliseen kilpailuun. Ikääntyneellä Euroopalla, joka tuottaa yhä vähemmän vaurautta ja liikkuu Yhdysvaltojen, Venäjän, Turkin, Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden kaltaisten valtojen välillä, ei ole tulevaisuutta, ellei se käännä itsetuhoista uusliberaalista strategiaansa.
Kreikka Euroopan eteläisen maana on nykyään tämän EU:n äärimmäisen strategian keskipisteessä, samanlaisessa asemassa kuin muut etelän maat, jotka ovat nyt saman politiikan alaisia. Se on Balkanin maa ja samalla itäisen Välimeren kuumalla vyöhykkeellä, ja siksi siihen vaikuttavat suoraan kyseessä oleviin taloudellisiin ja geostrategisiin etuihin liittyvät vaatimukset ja valtaristiriidat. Kreikan asema eurooppalaisessa etelässä määrää etuyhteisön ja tarpeen koordinoituihin taisteluihin ja kumoamissuunnitelmiin näiden maiden kansojen kanssa kaikkien eurooppalaisten kansojen yhteiskunnallisen vastustuksen yhteydessä nykyaikaista uusliberaalista kapitalismia kohtaan. Etelä-Euroopan maat ja kansat voivat inspiroitua Latinalaisen Amerikan maiden taloudellisen ja poliittisen yhteistyön askeleista, jotka kulkevat vaikeaa ja ristiriitaista polkua irtautumiseen tai suhteelliseen riippumattomuuteen kansainvälisistä hallitsevista järjestöistä.
Kreikan asema Balkanilla ja itäisellä Välimerellä edellyttää kaikkien ulkopolitiikan avoimien kysymysten ratkaisemista lain ja rauhan pohjalta alueen kansojen yhteisten etujen mukaisesti. Turkin ulkopolitiikka ja aggressiivinen diplomatia – erityisesti maatamme kohtaan – pyrkii moninkertaistamaan vaatimuksia ja pitämään yllä jännitteitä vuorotellen ystävyysjulistusten kanssa. Mutta Kreikan ja Turkin kansoilla ei ole todellisia erimielisyyksiä, jotka voisivat asettaa ne toisiaan vastaan. Hyvät naapuruussuhteet lujitetaan rauhan, ystävyyden, suvereenien oikeuksien molemminpuolisen kunnioittamisen, kansainvälisen oikeuden ja YK:n päätöslauselmien pohjalta.
Mitä tulee erityisesti Kyprokseen, jonka siteet Kreikkaan ovat edelleen erittäin vahvat, tukemme kaikissa kysymyksissä, jotka koskevat tämän päivän sitä uhkaa, on tosiasia. Euroryhmän rahoitushyökkäyksen jälkeen, joka oli paradigman muutos pankkitalletusten ja EU:n pankkitoiminnan osalta, Kypros käy läpi vakavia taloudellisia, sosiaalisia ja kansallisia vaikeuksia.
Kyproksen kriisi on osoittanut, että nykyinen uusliberaali Euroopan unioni itse asiassa kieltää ajatuksen Euroopan yhdentymisestä. Sodan jälkeinen ennennäkemätön kapitalistinen kriisi ja ankara uusliberalistinen politiikka horjuttavat jo eurooppalaisen rakennuksen ydintä ja olemassaoloa, sillä hallitsevat voimat rikkovat kyynisesti ja raa'asti jopa Euroopan unionin ja euroalueen nykyistä institutionaalista kehystä. Eurooppaa eivät voi yhdistää suurpääoman voimat, jotka kääntävät kansanluokkia EU:ta vastaan, vaan työvoimat, vasemmisto ja edistykselliset voimat.
Kreikan näkymät kietoutuvat Euroopan näkymiin, tietysti laajemman kansainvälisen kehityksen yhteydessä. Uusliberalistisen politiikan pakottaminen on jo käynnistänyt eurooppalaisen vastarintaliikkeen, johon kreikkalainen liike on osa. Eurooppamme on erillään nykyisestä; se on valistuksen ja sen radikaalin kritiikin, vallankumousten, hyvinvointivaltion, demokratian ja ruohonjuuritason liikkeiden Eurooppa. SYRIZA:n strateginen tavoite on 21-luvun sosialismi Kreikassa ja Euroopassa.
SOSIAALINEN, TALOUDELLINEN JA POLIITTINEN TILANNE KREIKASSA
8. Uusliberalismin valtaaminen Kreikassa juontaa juurensa Mitsotakisin [1990-1993] ja Simitisin [1996-2004] hallituksilta, joille oli ominaista "vaikeuksissa olevien yritysten" yksityistämispolitiikka, hallittu työttömyyden kasvu ja työn joustavuus, ja joita vastustettiin. massaliikkeen ja vasemmiston toimesta. Rahoitusjärjestelmän rajattomaan laajentumiseen, julkisen sektorin inflaatioon ja erityisesti yksityiseen luotonantoon ja yhteisön tukikehysten apuun perustuneen luokkasuuntautuneen ja yksipuolisen kasvun korkeat vauhdit (vuoteen 2008 asti) helpottivat. porvarillisen valtablokin legitimointi – joka oli alkanut jo ensimmäisinä vaihtovuosina – ja keskiluokkien enemmistön sekä huomattavan osan palkkatyöstä suostumus.
Vuonna 2008 alkanut kriisi ja sitä seurannut politiikka muuttivat maiseman täysin. Se ei ainoastaan johtanut työväenluokkaa ja kansankerrostumia köyhtymiseen, vaan myös pahentanut keskikerrosten asemaa kaupungeissa ja maaseudulla. Muistiovuosien aikana menetettiin 850,000 17 työpaikkaa, joiden luominen kesti 4 vuotta ja BKT kasvoi 30 % vuodessa. Joukkotyöttömyys, palkkojen ja tulojen polkumyynti, vakuutusoikeuksien supistuminen ja sosiaalivakuutusrahastojen ryöstely, XNUMX prosentin väestön syrjäytyminen julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä, taloudelliset ja institutionaaliset iskut julkiseen koulutukseen, jatkuvat verohyökkäykset ja harvinainen pienomaisuuden takavarikointi , tuhansien pienten ja keskisuurten yritysten tuhoaminen pääoman keskittymisen hyödyksi: kaikki nämä ovat johtaneet noudatetun muistiopolitiikan ja poliittisen järjestelmän rakenteelliseen delegitimointiin, mikä tasoittaa tietä uusille sosiaalisille liittoutumille ja uusille poliittisille edustuksille.
9. Ehdotus vasemmiston hallitukseksi määrittelee uudet yhteiskunnalliset jakolinjat poliittisella alalla ja ehdottaa vaihtoehtoista tietä sosiaaliseen pelastukseen, sosiaaliseen, tuottavaan ja ympäristön jälleenrakennukseen valtaosan sosiaalisen enemmistön hyödyksi. Palkkatyövoimat, sadat tuhannet työttömät, korkeasti koulutettujen nuorten armeija, jotka eivät löydä työtä, itsenäiset ammatinharjoittajat, pienet ja keskisuuret maanviljelijät sekä pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat sosiaalisen blokin, jolla on perustavanlaatuisesti erilaiset intressit kuin hallitsevan. Hallitsevan blokin ydin on pääoma; Kreikkalainen, eurooppalainen ja kansainvälinen: pankki-, merenkulku-, kaupallinen ja teollinen – pääasiassa kaivosteollisuudessa – pääoma energian ja korkean teknologian aloilla. Valtion tukema "suurprojektien" ja "yksinomaisten toimittajien" pääoma hallitsee suurinta osaa sähköisestä ja painetusta mediasta. Kietoutuvien intressien kolmio koostuu romahtavasta poliittisesta järjestelmästä, konkurssiin menneistä pankeista ja voimakkaasti velkaantuneesta järjestelmämyönteisestä mediasta. Poliittinen järjestelmä rahoittaa konkurssiin menneitä pankkeja niiden pääomapohjan vahvistamiseksi veronmaksajien rahoilla, ja nämä lainaavat järjestelmämielisiä tiedotusvälineitä, jotka puolestaan tukevat poliittista järjestelmää.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita