Bolivian presidentti Evo Morales, 46, puhuu DER SPIEGELille maansa uudistussuunnitelmista, Latinalaisen Amerikan sosialismista ja alueen vasemmistolaisten usein kireistä suhteista Yhdysvaltoihin.
SPIEGEL: Herra presidentti, miksi niin suuri osa Latinalaisesta Amerikasta siirtyy vasemmalle?
Moraali: Epäoikeudenmukaisuus, eriarvoisuus ja joukkojen köyhyys pakottavat meidät etsimään parempia elinoloja. Bolivian intialaisten enemmistö oli aina syrjäytynyttä, poliittisesti sorrettua ja kulttuurisesti vieraantunutta. Kansallinen rikkautemme, raaka-aineemme ryöstettiin. Indioja kohdeltiin täällä aikoinaan kuin eläimiä. 1930- ja 40-luvuilla heille ruiskutettiin DDT:tä tuholaisten tappamiseksi heidän ihollaan ja hiuksissaan aina kun he saapuivat kaupunkiin. Äitini ei saanut astua edes kotiseutunsa pääkaupunkiin Oruroon. Nyt olemme hallituksessa ja eduskunnassa. Minulle vasemmistolaisuus tarkoittaa taistelua epäoikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuutta vastaan, mutta ennen kaikkea haluamme elää hyvin.
SPIEGEL: Kutsuitte perustuslaillisen valmistelukunnan perustamaan uuden Bolivian tasavallan. Miltä uuden Bolivian pitäisi näyttää?
Morales: Emme halua sortaa tai sulkea pois ketään. Uuden tasavallan tulee perustua monimuotoisuuteen, kunnioitukseen ja kaikkien yhtäläisiin oikeuksiin. Tekemistä on paljon. Lapsikuolleisuus on pelottavan korkea. Minulla oli kuusi sisarusta ja heistä neljä kuoli. Maaseudulla puolet lapsista kuolee ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä.
SPIEGEL: Sosialistisella puolueellanne MAS ei ole tarvittavaa kahden kolmasosan enemmistöä perustuslain muuttamiseksi. Aiotteko nyt neuvotella muiden poliittisten ryhmien kanssa?
Morales: Olemme aina avoimia keskusteluille. Dialogi on intialaisen kulttuurin perusta, emmekä halua tehdä vihollisia. Ehkä poliittisia ja ideologisia vastustajia, mutta ei vihollisia.
SPIEGEL: Miksi keskeytit väliaikaisesti luonnonvarojen kansallistamisen, yhden hallintonne tärkeimmistä projekteista? Puuttuuko Bolivialta taitotietoa raaka-aineidensa louhinnasta?
Morales: Jatkamme neuvotteluja kyseisten yritysten kanssa. Nykyisellä investointien puutteella ei ole mitään tekemistä kansallistamisen kanssa. Se on (entisen presidentin) Tuto Quirogan oikeistohallituksen vika, joka lopetti kaikki investoinnit maakaasun tuotantoon vuonna 2001, koska, kuten hän väitti, Boliviassa ei ollut maakaasun kotimarkkinoita. Aiomme aloittaa porauksen uudelleen. Olemme allekirjoittaneet maakaasun toimitussopimuksen Argentiinan kanssa ja teemme yhteistyötä myös Venezuelan kanssa. Olemme allekirjoittaneet sopimuksen rautakaivoksen työstämisestä intialaisen yrityksen kanssa. Tämä luo 7,000 10,000 suoraa ja XNUMX XNUMX välillistä työpaikkaa. Olemme neuvotelleet paljon paremmat hinnat ja ehdot kuin edeltäjämme.
SPIEGEL: Mutta Brasiliassa on suuria ongelmia. Bolivia vaatii korkeampaa hintaa maakaasutoimituksista. Eikö tämä vahingoita suhdettasi (Brasilian) presidentti Luiz Inácio “Lula” da Silvaan?
Morales: Lula osoittaa solidaarisuuttaan. Hän käyttäytyy kuin isoveli. Mutta meillä on ongelmia brasilialaisen energiayhtiön Petrobrasin kanssa. Neuvottelut ovat erittäin vaikeita, mutta olemme optimistisia.
SPIEGEL: Petrobras on uhannut lopettaa kaikki sijoituksensa Boliviassa.
Morales: Tämä ei tule Brasilian hallitukselta, vaan muutamalta Petrobrasin johtajalta. He painavat näitä uhkauksia lehdistössä painostaakseen meitä. Brasilia on suurvalta, mutta sen on kohdeltava meitä kunnioittavasti. Compaaero Lula kertoi, että tulee uusi sopimus ja että hän haluaa jopa tuoda lisää kaasua.
SPIEGEL: Bolivia ei myy maakaasua Chilelle, koska chileläiset veivät Bolivialta pääsyn merelle sodassa yli 120 vuotta sitten. Nyt Chilessä on sosialisti vallassa. Toimitatko heille nyt maakaasua?
Morales: Haluamme voittaa historialliset ongelmamme Chilen kanssa. Meri on jakanut meidät ja meren on tuotava meidät takaisin yhteen. Chile on ensimmäistä kertaa suostunut keskustelemaan Bolivian pääsystä merelle. Se on valtava askel eteenpäin. Chilen presidentti tuli virkaanastujaisiini, ja minä osallistuin (Chilen presidentti) Michelle Bacheletin virkaanastujaisiin Santiagossa. Täydennämme toisiamme. Chile tarvitsee luonnonvarojamme ja tarvitsemme pääsyn merelle. Näissä olosuhteissa on voitava löytää molempien maiden edun mukainen ratkaisu.
SPIEGEL: Mikä vaikutus Venezuelan presidentillä Hugo Chavezilla oli Bolivian luonnonvarojen kansallistamiseen?
Morales: Ei mitään. Kuuba tai Venezuela eivät olleet mukana. Hoidin kansallistamisen itse. Vain seitsemän lähimmistä työtovereistani tiesi päätöksestä ja päivämäärästä. Vaikka tapasin Chavezin ja (Kuuban johtajan) Fidel Castron Kuubassa muutama päivä ennen ilmoitusta, emme puhuneet kansallistamisesta. Olin allekirjoittanut asetuksen jo ennen lähtöä Kuubaan, ja varapresidentti antoi sen hallitukselle. Kun Fidel kysyi minulta Kuubassa, kuinka pitkälle projekti on edennyt, sanoin hänelle, että aiomme ilmoittaa kansallistamisesta lähipäivinä, mutta en antanut hänelle päivämäärää. Fidel varoitti minua odottamaan perustuslain valmistelukuntaan asti. Chavez ei tiennyt mistään.
SPIEGEL: Chavez haluaa rakentaa 21-luvun sosialismin Venezuelaan. Hänen ideologinen neuvonantajansa saksalainen Heinz Dieterich oli äskettäin Boliviassa. Aiotteko ottaa sosialismin käyttöön Boliviassa?
Morales: Jos sosialismi tarkoittaa, että elämme hyvin, että meillä on tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ja ettei meillä ole sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia, niin suhtaudun siihen myönteisesti.
SPIEGEL: Ihailet Fidel Castroa "kaikkien Latinalaisen Amerikan vallankumouksellisten isoisänä". Mitä olet oppinut häneltä?
Moraalit: Solidaarisuus, ennen kaikkea. Fidel auttaa meitä paljon. Hän on lahjoittanut seitsemän silmäklinikkaa ja 20 perussairaalaa. Kuubalaiset lääkärit ovat tehneet jo 30,000 XNUMX ilmaista kaihileikkausta bolivialaisille. Viisi tuhatta köyhistä taustoista kotoisin olevaa bolivialaista opiskelee lääketiedettä maksutta Kuubassa.
SPIEGEL: Mutta bolivialaiset lääkärit vastustavat kuubalaisten läsnäoloa. He sanovat, että he riistävät heiltä toimeentulonsa.
Morales: Bolivian valtio ei maksa kuubalaisille lääkäreille palkkoja, joten he eivät ota mitään pois boliavilaisilta.
SPIEGEL: Tiedätkö, miten Castron menee?
Morales: Kyllä, puhuin hänen kanssaan puhelimessa tänään. Hänen olonsa on parantunut viimeiset kaksi päivää. Hän kertoi minulle, että hän on tarpeeksi hyvä osallistuakseen sitoutumattomien maiden huippukokoukseen Havannassa syyskuussa.
SPIEGEL: Ja hän pitää sitten puheen?
Morales: Varmasti. Se on tilaisuus, jota hän ei menetä.
SPIEGEL: Amerikkalaiset ovat huolissaan siitä, että Chavez saa liikaa vaikutusvaltaa. Etkö tee itsestäsi riippuvaisia Venezuelasta?
Morales: Se, mikä yhdistää meitä Chavezin kanssa, on ajatus Etelä-Amerikan yhdentymisestä. Tämä on vanha unelma suuresta isänmaasta, unelma, joka oli olemassa jo ennen Espanjan valloitusta, ja Simon Bolivar taisteli sen puolesta myöhemmin. Haluamme Euroopan unionin mallin mukaisen Etelä-Amerikan, jolla on euron kaltainen valuutta, joka on arvokkaampi kuin dollari. Chavezin öljyllä ei ole merkitystä Bolivialle. Dieseliä saamme vain edullisin ehdoin. Mutta emme ole riippuvaisia Venezuelasta.
Täydennämme toisiamme. Venezuela jakaa vaurautensa muiden maiden kanssa, mutta se ei tee meistä alisteisia.
SPIEGEL: Latinalaisen Amerikan vasemmisto on murtumassa maltilliseen sosiaalidemokraattiseen virtaukseen, jota johtavat Lula ja Bachelet, ja radikaaliksi populistiseksi liikkeeksi, jota edustavat Castro, Chavez ja sinä. Eikö Chavez jaa maanosaa?
Moraalit: On sosiaalidemokraatteja ja muita, jotka marssivat enemmän tasa-arvon suuntaan, kutsui heitä sitten sosialisteiksi tai kommunisteiksi. Mutta ainakaan Latinalaisessa Amerikassa ei ole enää rasistisia tai fasistisia presidenttejä kuten ennen. Kapitalismi on vain vahingoittanut Latinalaista Amerikkaa.
SPIEGEL: Olet ensimmäinen Intian presidentti Bolivian historiassa. Mikä rooli alkuperäiskansojen kulttuurilla on hallituksessanne?
Morales: Meidän on yhdistettävä sosiaalinen tietoisuus ammatilliseen pätevyyteen. Hallituksessani ylemmän luokan intellektuellit voivat olla kabinetin ministereitä tai suurlähettiläitä, samoin kuin intialaisten etnisten ryhmien jäseniä.
SPIEGEL: Uskotko, että Intian kansat ovat kehittäneet paremman yhteiskuntamallin kuin valkoiset länsimaiset demokratiat?
Morales: Aiemmin ei ollut yksityistä omaisuutta. Kaikki oli yhteistä omaisuutta. Intiaaniyhteisössä, jossa synnyin, kaikki kuului yhteisölle. Tämä elämäntapa on oikeudenmukaisempi. Me intiaanit olemme Latinalaisen Amerikan moraalinen reservaatti. Toimimme universaalin lain mukaan, joka koostuu kolmesta perusperiaatteesta: älä varasta, älä valehtele äläkä ole toimettomana. Tämä trilogia toimii myös uuden perustuslakimme perustana.
SPIEGEL: Onko totta, että kaikkien valtion työntekijöiden on opittava tulevaisuudessa intialaiset kielet quechua, aymara ja guarana?
Moraali: Kaupunkien virkamiesten on opittava oman alueensa kieli. Jos puhumme jo espanjaa Boliviassa, meidän pitäisi osata myös omaa kieltämme.
SPIEGEL: Kohtelevatko valkoiset intiaaneja paremmin nyt, kun olet vallassa?
Morales: Se on parantunut paljon. Keskiluokka, älymystö ja itsenäiset ammatinharjoittajat ovat nyt ylpeitä intialaisista juuristaan. Valitettavasti jotkin oligarkkiryhmät pitävät meitä edelleen ala-arvoisina.
SPIEGEL: Jotkut kriitikot väittävät, että Bolivian intiaanit ovat nyt rasisteja valkoisia kohtaan.
Morales: Se on osa likaista sotaa, jota joukkotiedotusvälineet käyvät meitä vastaan. Varakkaat, rasistiset liikemiehet omistavat suuren osan tiedotusvälineistä.
SPIEGEL: Katolinen kirkko on syyttänyt teitä halusta uudistaa uskonnonopetusta. Eikö Boliviassa ole uskonnonvapautta?
Morales: Olen katolilainen. Uskonnonvapaudesta ei ole kysymys. Mutta vastustan monopolia uskon suhteen.
SPIEGEL: Jotkut suuret maanomistajat ovat uhanneet vastustaa väkivaltaisesti suunniteltuja maauudistuksia. Kenen maan aiot ottaa haltuunsa?
Moraalit: Lunastamme suuret maatilat, joita ei viljellä. Mutta me haluamme demokraattisen ja rauhanomaisen maatalousuudistuksen. Vuoden 1952 maareformi johti monien pienten, tuottamattomien lohkojen luomiseen Andien ylängöille.
SPIEGEL: Bolivia on jaettu idän rikkaisiin provinsseihin ja köyhiin Andien ylängöihin. Idässä on voimakas liike autonomian puolesta. Onko maa vaarassa hajota?
Morales: Tätä muutamat fasistiset, oligarkkiset ryhmät haluavat. Mutta he hävisivät äänestyksen perustuslakisopimuksesta.
SPIEGEL: Bolivia on tärkeä huumeiden tuottaja. Edeltäjänne tuhosivat laittomat kokaviljelmät. Aiotteko tehdä saman?
Moraali: Meidän näkökulmastamme kokaa ei pitäisi tuhota eikä täysin laillistaa. Maanviljelyn pitäisi olla valtion ja kokaviljelijöiden ammattiliittojen hallinnassa. Olemme käynnistäneet kansainvälisen kampanjan kokalehtien laillistamiseksi, ja haluamme, että Yhdistyneet Kansakunnat poistaisi kokan myrkyllisten aineiden luettelostaan. Tiedemiehet ovat osoittaneet kauan sitten, että kokan lehdet eivät ole myrkyllisiä. Päätimme vapaaehtoisesta viljelyalan vähentämisestä.
SPIEGEL: Mutta Yhdysvallat väittää, että suurin osa kokasadosta päätyy kokaiinikauppaan.
Morales: Amerikkalaiset sanovat kaikenlaista. He syyttävät meitä siitä, että emme täytä heidän kehitysapunsa ehtoja. Kapitalistisia edeltäjähallitukseni tukivat kokaviljelijöiden joukkomurhaa. Yli 800 campesinoa kuoli huumeiden vastaisessa sodassa. Yhdysvallat käyttää huumeiden vastaista sotaa tekosyynä laajentaa valtaansa Latinalaisessa Amerikassa.
SPIEGEL: American Drug Enforcement Agencyllä, DEA:lla, on Boliviaan sijoittunut agentteja, jotka neuvovat armeijaa ja poliisia heidän pyrkimyksissään torjua huumekauppaa. Lähetätkö heidät nyt kotiin?
Morales: He ovat edelleen täällä, mutta he eivät ole enää univormuissa tai aseistettuina, kuten ennen.
SPIEGEL: Millainen on suhteesi Yhdysvaltoihin? Aiotteko matkustaa Washingtoniin?
Morales: Tapaamista (Yhdysvaltain presidentin) George W. Bushin kanssa ei ole suunniteltu. Aion matkustaa New Yorkiin vieraillakseni YK:n yleiskokouksessa. Kun olin vielä kansanedustaja, amerikkalaiset eivät päästäneet minua maahan. Mutta valtionpäämiehet eivät tarvitse viisumia matkustaakseen YK:hon New Yorkiin.
SPIEGEL: Murtit nenäsi pelatessasi jalkapalloa muutama viikko sitten. Pelaatko vähemmän nykyään?
Morales: Näyttääkö nenäni edelleen vinolta? Urheilu on aina ollut suurin iloni. En tupakoi, käytän tuskin alkoholia ja tanssin harvoin, vaikka soitin trumpettia. Urheilu auttoi minut pääsemään presidentinlinnaan. Ensimmäinen tehtäväni liitossa oli urheilusihteeri. Olin 13-vuotiaana jalkapalloseuran päällikkö maaseudulla.
SPIEGEL: Mikset käytä solmiota?
Morales: En koskaan käyttänyt solmiota vapaaehtoisesti, vaikka jouduin käyttämään sitä nuorena valokuvauksessa ja koulun virallisissa tapahtumissa. Kääriin solmioni sanomalehteen, ja aina kun opettaja tarkisti, laitoin sen nopeasti takaisin päälle. En ole tottunut siihen. Useimmat bolivialaiset eivät käytä solmiota.
SPIEGEL: Herra presidentti, kiitos, että puhuit kanssamme.
Haastattelun suorittivat Jens Giasing ja Hans Hoyng, ja sen käänsi saksasta Christopher Sultan.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita