YK:n vakoilukiista laajeni eilen, kun sen entinen asetarkastaja Hans Blix kertoi Guardianille epäilivänsä, että hänen YK-toimistonsa ja kotinsa New Yorkissa oli häiritty Irakin sodan valmistelussa.
Eksklusiivisessa haastattelussa herra Blix sanoi odottavansa irakilaisten häiritsevän häntä, mutta USA:n vakoileminen oli eri asia. Hän kuvaili tällaista käytöstä "ällöttäväksi" ja lisäsi: "Se tuntuu tunkeutumiselta rehellisyyteenne tilanteessa, jossa olet itse asiassa samalla puolella."
Hän sanoi tehneensä poikkeuksellisia vaivaa suojellakseen toimistoaan ja kotiaan, sillä YK:n vastavalvontaryhmä lakaisi molemmat vikojen varalta.
"Jos sinulla oli jotain herkkää puhuttavaa, menisit ravintolaan tai kadulle", hän sanoi.
Herra Blixin synkimmät pelot vahvistuivat, kun Bushin hallinnon vanhempi jäsen näytti hänelle valokuvia, jotka hänen mukaansa olisi voitu saada vain salaisin keinoin.
Hänen syytöksensä tulivat sen jälkeen, kun entinen kabinettiministeri Clare Short väitti, että Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelu häiritsi YK:n pääsihteerin Kofi Annanin toimistoa.
Puhuessaan kotoaan Tukholmasta Blix sanoi, että häntä ärsytti eniten se mahdollisuus, että maa, Yhdysvallat, jonka hän oli olettanut olevan samalla puolella, häiritsee. Hän sanoi, että valvontaa oli odotettavissa vain vihollisten välillä tai tapauksissa, joissa valvotaan vakavaa rikollista toimintaa.
"Mutta tässä se on yhteistyötä tekevien ihmisten välillä ja se on epämiellyttävä tunne", hän sanoi.
Blix, ruotsalainen diplomaatti, joka oli YK:n Irakin asetarkastajien päällikkö vuosina 2000-2003, sanoi, ettei hänellä ollut vakuuttavia todisteita siitä, että Yhdysvallat olisi häirinnyt häntä. Mutta hänen epäilyksensä heräsivät, kun hänellä oli toistuvia ongelmia puhelinyhteyksiensä kanssa New Yorkin kodissaan.
"Se saattoi olla jotain triviaalia tai se on saattanut olla asennettuna jonnekin. En tiedä", hän sanoi.
Huolestuttavampaa oli yhteenotto Yhdysvaltain hallinnon vanhemman jäsenen kanssa. Blix sanoi, että Yhdysvaltain apulaisulkoministeri John Wolf vieraili hänen luonaan kaksi viikkoa ennen sodan syttymistä aikana, jolloin käytiin keskustelua siitä, onko Irakissa joukkotuhoaseita ja pitäisikö Blix antaa. enemmän aikaa löytää niitä.
Wolf esitti hänelle kaksi kuvaa Irakin dronista ja rypälepommista, jotka Blix uskoi, että ne olisi voitu turvata vain YK:n asetoimistosta. Herra Blix sanoi: "Hänellä ei olisi pitänyt saada niitä. Kysyin häneltä, kuinka hän sai ne, mutta hän ei kertonut minulle, ja sanoin, että harmittelin sitä.
"Se saattoi olla joku meille kuuluva henkilökunta, joka luovutti ne amerikkalaisille. En pidä sitä kovin todennäköisenä, mutta se olisi voinut tapahtua – en hallitse kaikkia 100 %. Voi myös olla, että he onnistuivat murtautumaan suojattuun faksiin ja saivat sen sillä tavalla."
Tony Blair, joka tunsi edelleen Ms Shortin syytösten jälkijäristyksiä, viittasi vain vähän häiriöongelmaan Skotlannin työväenpuolueelle pitämässään puheessa. Hän kuitenkin tuomitsi Ms Shortin jo toista päivää peräkkäin ja syytti häntä liittoutumisesta toryjen kanssa.
Sen lisäksi, että herra Annan oli huijattu, toinen entinen pääsihteeri Boutros-Boutros Gali ilmaisi epäilynsä eilen. Richard Butler, Blixin edeltäjä YK:n asetarkastajana, liittyi myös mukaan sanoen, että oli "ilmeisesti typerää" ajatella, että hänen puhelujaan ei valvottu hänen toimikautensa aikana.
Australian Broadcasting Corporation raportoi tiedusteluviranomaisen, joka sanoi, että herra Blixin matkapuhelinpuheluita valvottiin rutiininomaisesti Irakista ja transkriptioita jaettiin Britannian, Amerikan ja Australian tiedustelupalvelujen välillä.
Herra Blix sai eilen puheluita toimittajilta ympäri maailmaa. Puhuessaan vain Guardianille hän sanoi pitävänsä sitä epätodennäköisenä Irakissa, "koska en käyttänyt matkapuhelintani siellä. Joka tapauksessa olimme täysin tietoisia siitä, että irakilaisilla olisi mikrofoneja seinissä.
Sen sijaan hän ilmaisi olevansa vakuuttunut siitä, että YK:n New Yorkin päämaja oli paljon todennäköisemmin kohteena. "Epäilyt on kohdistettu amerikkalaisiin häiritsemisestä ja uskon, että se on todennäköisempää New Yorkissa turvallisuusneuvoston äänestysten alla."
Blix sai YK:n turvallisuusneuvostolta tehtävän selvittää, onko Irakilla joukkotuhoaseita. Hänen raporttejaan turvallisuusneuvostolle odotettiin innokkaasti mahdollisten todisteiden "savuvasta aseesta", joka olisi käynnistänyt sodan. Sellaisenaan sekä Yhdysvaltojen että Britannian hallitukset halusivat tietää, mitä hän oli löytänyt ja ajatellut ja mitä irakilaiset sanoivat hänelle.
Kansainvälisenä asianajajana ja uradiplomaattina toiminut Blix sanoi, että oikeudelliset ja moraaliset kysymykset herättivät buggingia. Wienin yleissopimusta, joka kieltää tällaisen käytöksen, "pitäisi soveltaa YK:n päämajaan".
Blix, jonka kirja, joka antaa sisäpiirin selvityksen Irakin sodan valmistelusta, julkaistaan Guardianissa ensi viikolla, sanoi, että on epätodennäköistä, että Yhdysvallat olisi saanut mitään hyötyä hänen häiritsemisestä: "He ovat saattaneet kuulla asioita alastomammin kuin niillä diplomaattisilla sävyillä, joita käyttäisin julkisesti."
Mutta ainoa tieto, jota hän piti erittäin arkaluontoisena, oli mahdollisten irakilaisten asepaikkojen yllätystarkastusten sijainti ja ajoitus. Tästä olisi ollut hyötyä vain irakilaisille.
Tällaisia tietoja ei koskaan toimitettu sähköisesti, hän sanoi. ”Emme koskaan puhuisi sellaisista asioista puhelimissa, emme koskaan käyttäisi elektronisia laitteita ollenkaan. Tarkastajien ohjeet kantoivat käsissä."
Blix, joka jäi eläkkeeltä johtamaan YK-ryhmää, sanoi, että turvallisuusneuvosto oli antanut hänelle valtuudet suorittaa tehtävä ja oletti, että sen jäsenet luottavat häneen. Hän oli pettynyt huomatessaan myöhemmin, että Pentagon oli tiedottanut häntä vastaan. Hän sanoi, että Pentagonilla oli alhainen mielipide tarkastajista kokonaisuutena tai mahdollisesti hänestä itsestään.
Hän kuvaili epäiltyä häirintää tekopyhäksi: "Teette yhteistyötä ihmisten kanssa, jotka istuvat pöydän toisella puolella, ja jos seuraavana päivänä he kuuntelevat sinua, se on epämiellyttävä tunne."
Kysyttäessä, oliko se moraalisesti kyseenalaista, hän vastasi: ”No, en tiedä, mikä moraali heillä on. Kyseenalaista kyllä.”
Hän haastoi Ison-Britannian hallituksen oikeusperustan ryhtyä sotaan Irakissa entisen brittitiedusteluupseerin Katharine Gunin oikeudenkäynnin romahtamisen valossa. Kun hän työskenteli YK:ssa, hän ei pystynyt puhumaan, mutta nyt hän sanoi, että sotaan lähtemisen olisi pitänyt olla koko turvallisuusneuvoston asia, ei sen vähemmistön asia.
Blix suhtautuu skeptisesti siihen, oliko Irakilla joukkotuhoaseita sotaa edeltävänä aikana. Hän uskoo nyt, että sekä Blairin että presidentti George Bushin olisi pitänyt olla avoimempia Irakista tuleville todisteille. "Mielestäni meidän olisi pitänyt ajatella kriittisemmin poliittiselta johdolta. Heidän olisi pitänyt kuulla todisteet. Heidän olisi pitänyt kuulla eriävät mielipiteet.
”On yksi asia puolustaa rautatien rakentamista, ja argumentointia mennään hieman huolimattomasti eteenpäin. Mutta jos on kysymys sodan aloittamisesta, halutaan saada vakaampi perusta."
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita