"Visio ilman tekoja on unelma. Toiminta ilman visiota on painajainen." ~ Japanilainen sananlasku
~
Ja mikä painajainen se onkaan.
Greenpeace ja muut, kuten Kööpenhaminan, Tanskan kadut, osoittavat, että toiminnasta ei ole pulaa, mutta kun kuuntelen monia ympäristönsuojelijaa (tai heidän organisaatiojohtajiaan), en voi olla tuntematta, että Vision on AWOL.
Näen tai kuulen usein lauseita, kuten "Kerro Obamalle/maailmanjohtajille..." tai "Lopeta vuorenhuippujen poistaminen". Näissä lauseissa on kyllästynyt kunnioitus auktoriteetille ja täydellinen näkemys siitä, millä nämä ei-toivotut käytännöt voitaisiin korvata. Miksi kysymme johtajilta, joiden tiedämme olevan vastuullisia meille? emme onko meillä vähän käsitystä siitä, mitä tehdä toisin? "Lopetetaan vuorenhuippujen poisto" ainakin yhden yksinäisen sanan avulla muuttaa täysin dynamiikkaa siitä, että joku, autoritaarisessa asemassa oleva henkilö, pyytää tekemään jotain, yllyttää muita tekemään sen itse!
Harkitse tätä Greenpeacen kansainväliseltä Kööpenhamina-sivulta:
Tanskan Kööpenhaminassa järjestettävässä YK:n ilmastohuippukokouksessa päätetään, miltä maailmanlaajuinen taistelu ilmastonmuutosta vastaan tulee näyttämään. Nousevatko maailman johtajat eteenpäin ja johtavatko meidät turvalliseen tulevaisuuteen vai taipuvatko he öljy- ja hiiliteollisuuden painostukseen ja odottavat jonkun muun johtavan?
Olemme Kööpenhaminassa – YK:n ilmastohuippukokouksessa – todistamassa tulevaisuuttamme koskevista päätöksistä. Olemme myös Kööpenhaminan mielenosoitusten etulinjassa – toimimme ja tuomme äänesi suoraan maailman johtajille, kun he muokkaavat tulevaisuuttamme.
Kieli vahvistaa täysin auktoriteettia eikä kerro mitään rakenteellisista ongelmista tai rooleista, joita ei-johtajat voivat olla omaksuessaan elämänsä ja ympäristönsä hallintaan. He ovat siellä "todistaakseen". Katso vain taivaalle ja rukoile "maailmanjohtajien"johdattaa meidät turvalliseen tulevaisuuteen!"
Olemme osoittaneet erittäin hyvin, että ymmärrämme, että jokin on vialla. Ilmastonmuutosta koskeva tieteellinen tieto on kiistatonta kaikille paitsi niille, joilla on ideologisia tai omia etujaan, jotka ovat tarkoituksellisesti tietämättömiä. Tiedämme, että ongelma on enemmän kuin hiilidioksidi. Tiedämme, että sademetsien, kosteikkojen, niittyjen ja niin edelleen tuhoaminen on olennainen osa luomiamme ekologisia katastrofeja. Tiedämme, että ilman, veden ja maaperän saastuminen aiheuttaa ei-toivottuja tuloksia. Mutta pelkään, ettemme tiedä rakenteellisia juuria, joita markkinajärjestelmät (ja muut tekijät, kuten imperialismi) pelaavat. Mikä on outoa, koska johtajamme ovat tehneet selväksi, että hyvä ympäristönhoitaja olisi haitallista yrityksille, ja se on totta. Se olisi. Nykyinen liiketoiminta perustuu siihen, että he eivät ole hyviä taloudenhoitajia.
Älä ota sanaani siitä. Tee riippumaton tutkimus. Analysoi ympäristöjärjestöjen kieltä; etsi selkeää kritiikkiä markkinoiden roolista. Mikä on hallitseva kuva, jonka näet?
Jos katsomme asiaa taloudellisesta näkökulmasta, näemme, että toiminnallamme – louhinnalla, tuotannolla, kulutuksella ja hävittämisellä – on kustannuksia. Hinta maksetaan, mutta se ei sisälly ostamasi tuotteen kustannuksiin. Kun laitat gallonan bensaa autoosi, et maksa täyttä välilehteä. Ei, Äiti Maa ja elävien organismien nykyiset ja tulevat sukupolvet, joihin se vaikuttaa saasteiden, terveysvaikutusten, hyväksikäytettyjen työolojen ja niin edelleen, poimivat välilehden.
Miksi markkinat eivät ota huomioon näitä kustannuksia? Ilmeinen vastaus on, koska markkinat (A) sulkevat kaikki ne, joihin liiketoimet vaikuttavat, ostajaa ja myyjää lukuun ottamatta; ja (B) on motivoitunut voittoihin, joita nämä kustannukset häiritsevät.
Yritä kuvitella, että jos markkinoita ei koskaan olisi olemassa. Kuvittele, että allokointijärjestelmä, joka meillä on ollut koko teollisen vallankumouksen ajan, oli osallistava suunnittelu. Kuvittele, että terveyteen ja ekologiaan liittyvien mieltymysten ja vaikutusten sisällyttäminen laskettiin ja heijastui hintoihin.
Tämä tarkoittaisi, että McDonald's ei voisi veloittaa 1 dollaria tuplajuustohampurilaisesta, koska hinta on huomattavasti enemmän kuin taala, jos kaikki kustannukset lasketaan – ei vain niitä, jotka ovat käteviä voittoa tavoitteleville.
Myrkyllisten kemikaalien käyttöä teollisessa ja teknologisessa tuotannossa ei epäilemättä olisi nykytasolla eikä myöskään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, koska meillä olisi vahva verokannustin emme käyttää näitä käytäntöjä, vaan etsiä tai luoda uusia tehokkaampia regeneratiivisia teknologioita ja prosesseja.
Ratkaisu tähän on ymmärtää, että sanamme ja tekomme ovat aseita. Meidän tulee käyttää niitä tavoilla, jotka vahvistavat itseämme ja muita ja järjestävät meidät toimintaan selkeän vision ympärille. Jos muotoilemme viestintäämme tavoilla, jotka riistävät kuuntelijoiltamme syvemmän ymmärryksen ongelmasta ja jotka eivät odota heiltä osallistuvampaa roolia paitsi ongelman ratkaisemisessa myös sen hallinnassa, niin mitä tuloksia odotamme?
Yhteiskunnallisilla rakenteilla on suuri rooli yhteiskunnallisessa kehityksessä. Vaikka ei ole tabula rasa meidän ei pitäisi heittää vauvaa ulos kylvyn mukana: sosiaalinen ympäristö on meitä muotoileva tekijä. Yleisön osallistumisen ulkopuolelle joko indoktrinaatiosta tai poliittisista laeista syrjäytyneeltä väestöltä puuttuu itseluottamus ja taidot, joita tarvitaan oman elämänsä hallitsemiseen. Yli kymmenen vuotta sitten Noam Chomsky lisäsi tätä logiikkaa sanomalla: "Vapaus ilman mahdollisuutta on paholaisen lahja." Emme siis tarvitse vain opillista ja poliittista tukea ollaksemme vapaita, vaan tarvitsemme myös mahdollisuuden. Voidaksemme antaa meille itseluottamusta ja taitoja ja saada nämä mahdollisuudet meidän on ensin vapautettava tietoisuutemme ja tiedostettava, kuinka omat sanamme ja tekomme muokkaavat meitä. Kuinka voimme ajaa mahdollisuuksia, opillisia tai poliittisia muutoksia, jos emme ole edes tietoisia niistä?
Osallistavan talouden etsiminen on toisaalta väline. Meillä on tavoite: oikeudenmukainen talous. Mutta toisaalta se on muuttava. Se on sosiaalisen evoluution voima, joka synnyttää myötätuntoa ja yhteistyötä. Tämä on dramaattinen muutos markkinakapitalismista ja sen ahneudesta, epäsosiaalisuudesta ja ympäristön tuhoutumisesta.
Lakatkaamme katsomasta ja pyytämästä johtajia tekemään hyviä päätöksiä ja alkakaamme katsoa ja pyytää itseämme rakentamaan suosittu vallankumouksellinen liike alhaalta, kunnes ylhäältä ei ole.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita