Entistä sotilasdiktaattoria Jorge Rafael Videlaa ja 16 muuta Argentiinan sotilasjohtajaa syytetään salaliitosta poliittisten aktivistien sieppaamiseksi ja tappamiseksi Plan Condorina tunnetussa suunnitelmassa, jonka ovat kehittäneet Henry Kissinger ja George Bush vanhempi, CIA:n päällikkö. aika. Uruguayn, Chilen, Paraguayn, Brasilian ja Argentiinan diktaattorit tappoivat vastustajia 1970- ja 80-luvuilla suunnitelman mukaisesti, joka tunnetaan myös nimellä Operation Condor. Yhdysvallat ja Latinalaisen Amerikan sotilashallitukset kehittivät Operation Condorin ylikansallisena, valtion tukemana terroristiliittoutumana Etelä-Amerikan armeijan keskuudessa. Pelkästään Argentiinassa noin 30,000 XNUMX ihmistä katosi tämän seurauksena, ja läheiset jäivät hakemaan oikeutta vuosikymmeniä myöhemmin.
Terrorin koordinointi Yhdysvaltain tuella
Plan Condor alkoi Yhdysvaltojen tukemalla sotilasvallankaappauksella Chilen demokraattisesti valittua sosialistipresidenttiä Salvador Allendea vastaan. Allenden hallitus joutui varhain uhkaksi Yhdysvaltain strategiselle politiikalle Latinalaisessa Amerikassa. Valkoisen talon nauhat paljastavat, että 14. syyskuuta 1970 silloinen presidentti Richard Nixon määräsi toimenpiteitä pakottaakseen Chilen talouden konkurssiin. "USA ei hyväksy marxilaista hallitusta vain Chilen kansan vastuuttomuuden vuoksi", julisti Henry Kissinger, Nixonin ulkoministeri.
Yhdysvaltain ulkoministeriön turvaluokiteltujen asiakirjojen avulla on saatu todisteita Plan Condorin laajasta ulottuvuudesta. Operaatio oli kunnianhimoinen ja onnistunut suunnitelma tukahduttamisen kansainväliseksi koordinoimiseksi. FBI:n erikoisagenttitiedusteluyhteys Southern Cone -maihin Robert Scherrer (nyt kuollut) lähetti kirjeen Yhdysvaltain suurlähetystöön Argentiinassa 28. syyskuuta 1976: ""Operaatio Condor" on koodinimi tiedustelutietojen keräämiselle, vaihdolle ja tallentamiselle. koskien niin sanottuja "vasemmistolaisia", kommunisteja ja marxilaisia, joka perustettiin äskettäin Etelä-Amerikan yhteistyössä toimivien tiedustelupalvelujen välille marxilaisen terroristitoiminnan poistamiseksi alueella."
Muistiossa täsmennettiin myös Argentiinan innostusta suunnitelmasta. "Tähän mennessä innostunein operaatio Condorin jäsenet ovat olleet Argentiina, Uruguay ja Chile. Viimeksi mainitut kolme maata ovat osallistuneet yhteisiin operaatioihin, pääasiassa Argentiinassa, terroristikohdetta vastaan." Operaatio Condor on ollut vaikea tutkia uhrien valikoivuuden ja CIA:n ja ulkoministeriön virallisten asiakirjojen puutteen vuoksi. Monet julkaistuista asiakirjoista on sensuroitu voimakkaasti. Argentiinan tuomioistuinten vuonna 1999 alkaneen laajan tutkimuksen ja ihmisoikeusryhmien vuosikymmeniä kestäneen rikosteknisten todisteiden keräämisen jälkeen 17 sotilasjohtajaa asetetaan kuitenkin oikeuden eteen heidän osallistumisestaan sosiaalisten aktivistien laittomaan vainoon.
Argentiinan diktatuuri ja Plan Condor
Entinen diktaattori Jorge Videla, nyt 82, on tällä hetkellä kotiarestissa, ja hänet on jo todettu syylliseksi vankeudessa syntyneiden vauvojen varastamisesta verisen juntan aikana. Entinen diktaattori voi nyt joutua vankilaan osallistumisestaan Operaatio Condoriin.
Vuonna 1977 toimittajille puhunut Videla tunnisti pakkokatkaisujen ilmiön, mutta ehdotti, että ne katosivat, koska he osallistuivat aseelliseen, salaiseen taisteluun. "Maassamme ihmisiä on kadonnut, tämä on surullinen todellisuus. Mutta objektiivisesti katsottuna meidän pitäisi tunnistaa miksi ja kenen kautta he katosivat. Nämä ihmiset katosivat, koska he menivät salaa."
Ainakin 25 Bolivian kansalaista katosi Argentiinassa vuosien 1976-1983 sotilasdiktatuurin aikana. Toiset 5 bolivialaista katosi Chilessä diktaattori Augustin Pinochetin hallinnon aikana.
Ruth Llanos, Bolivian pidätettyjen ja kadonneiden perheenjäsenten yhdistyksen edustaja, sanoi, että alueelliset diktatuurit käyttivät Plan Condoria kohdistaakseen toisinajattelijoita Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Henry Kissingerin tuella. "Plan Condor oli Henry Kissingerin, rikollisen, jota ei ole vielä tuomittu, yhteinen suunnitelma. Latinalaisen Amerikan sotilasdiktatuurien kanssa laadittu suunnitelma oli kaikkien 70- ja 80-luvuilla etsivien sosiaalisten aktivistien pakkokadon prosessi. yhteiskunnalliseen muutokseen omissa maissaan."
Orletti Auto Garage, Plan Condorin prototyyppi
"Nimeni on Emi Dambra, kahden lapsen äiti katosi. Tyttö ja poika. Tyttö katosi täällä Buenos Airesissa ja vietiin Orletti Auto-Garagelle." Emi Dambra osallistui Plan Condorin uhrien kunnianosoituksiin salaisen pidätyskeskuksen edessä, jossa hänen tytärtään kidutettiin raskaana ollessaan ja myöhemmin murhattiin. "Orletti oli prototyyppi esimerkki Plan Condorista, täällä he pitivät vankeja Uruguaysta ja muista maista", sanoi Dambra Orletti Auto-Garagessa, joka toimi myös salaisena pidätyskeskuksena Buenos Airesin asuinalueella, ja satoja kuoli. ei vain argentiinalaisia vaan myös Uruguayn, Kuuban, Chilen ja Bolivian kansalaisia.
Noin 132 uruguaylaista "kadonnut" Condor-vuosien aikana (127 Argentiinassa, kolme Chilessä ja kaksi Paraguayssa). Orletti toimi kansainvälisten vankien salaisena pidätyskeskuksena. Salainen pidätyskeskus vuokrattiin armeijalle Auto-Garagen varjolla, salaa kodin välissä. Komandoryhmät toivat vankeja autotalliin keskellä yötä. Päivän aikana silminnäkijät kertovat, että sisällä olevat kiduttajat jättäisivät etuportin puoliksi auki. Eräässä tapauksessa uruguaylainen pariskunta pääsi pakenemaan Orlettista alasti ja julmasti kidutettuna keskellä yötä.
Dambran mukaan verisen sotilasjuntan johtamisesta vastuussa olevat tulisi laittaa kaltereiden taakse eikä kotiarestiin kuten entinen diktaattori Jorge Rafael Videla. "Haluamme tietää, mitä tapahtui jokaiselle uhrille, haluamme, että tämän teurastuksen järjestäneet ihmiset laitetaan tavallisiin vankiloihin elinkautisilla vankeusrangaistuksilla."
Taistele pakotettuja katoamisia vastaan
Sotilashallitukset 1970-luvulla systematisoivat pakollisten katoamisten käytäntöä Southern Cone -alueella Yhdysvaltain taloudellisen tuen ja koulutuksen avulla. Arvioiden mukaan 90,000 1950 ihmistä on kadonnut Latinalaisessa Amerikassa XNUMX-luvun jälkeen. Ja käytäntö jatkuu tänään paikoissa, kuten Kolumbiassa, Meksikossa, Guatemalassa ja Argentiinassa.
Patrick Rice, irlantilainen pappi, jonka kommandoryhmä katosi Buenos Airesin slummikylässä vuonna 1976, sanoi, että kansainvälisesti koordinoidut ihmisten katoamiset jatkuvat tänään. "Ilmiö esiintyy nyt yhä enemmän niin sanotussa globaalissa terrorismin vastaisessa sodassa. Pakkokadotusten käytäntö jatkuu salaisissa pidätyskeskuksissa, kuten Guatanamon. Kun konepelti on palattu käyttöön, huppu meille on pakollisten katoamisten symboli. Tuntemattomissa paikoissa pidätetyt ihmiset, poikkeuksellisten luovutusten harjoittaminen. Kaikki tämä viittaa operaatio Condorin uuteen muotoon."
Operaatio Condor loi ennakkotapauksia kansainvälisesti koordinoiduille kidutusrikoksille, jotka ovat ulottuneet väitetystä "sodasta kommunismia vastaan", "huumeiden vastaisesta sodasta" "terrorismin vastaiseen sotaan". Nykyään vangit paljastamattomissa paikoissa Irakissa kohtaavat kidutustekniikoita, jotka ovat samankaltaisia kuin Argentiinan vuosina 1976-1983 käytetyt kidutustekniikat, mikä on jatkoa Yhdysvaltain politiikkaan, jota toteutettiin Plan Condorin vuosina.
Pitkäaikaiset ihmisoikeusaktivistit, kuten Ruth Llanos, joka menetti aviomiehensä Plan Condorina tunnetussa suunnitelmassa, sanovat, että on tärkeämpää kuin koskaan ajaa pakollisten katoamisten vastaisen YK:n sopimuksen ratifiointia. Jopa Argentiinan kaltaisissa maissa, jotka ratifioivat sopimuksen marraskuussa 2007, katoamiset jatkuvat tapauksilla, kuten kadonnut todistaja Julio Lopez. Lopez, eläkkeellä oleva rakennustyöläinen ja entinen poliittinen vanki, katosi vain tunteja ennen kuin hänen oli määrä antaa viimeinen todistus entisen poliisitutkijan Miguel Etchecolatzin tuomion aattona. Julio Lopezin katoamisen jälkeen yli vuoden ajan on lähes varmaa, että hän on kuollut. Hänen vangitsijansa käyttävät hänen ruumiiaan neuvotteluvälineenä suojellakseen sotilaita kaikilta uusilta rikossyytteiltä tai oikeudenkäynneiltä.
Videla ja muut sotilasjohtajat joutuvat oikeuden eteen ensi vuoden alussa. Ihmisoikeusjärjestöt jatkavat painostusta, että valtiot allekirjoittaisivat YK:n pakotteen pakottamista koskevan sopimuksen, jota Yhdysvallat on kieltäytynyt ratifioimasta.
Marie Trigona on Buenos Airesissa asuva kirjailija, radiotuottaja ja elokuvantekijä. Hänet tavoittaa osoitteessa [sähköposti suojattu] Katso videoita meneillään olevista ihmisoikeusoikeudenkäynneistä Argentiinassa osoitteessa www.agoratv.org