YLE julkaisi maanantaina 19. heinäkuuta jutun [1] siitä, kuinka kuntademokratia ja demokraattisen suunnittelun mahdollisuudet Suomessa kaventuvat jatkuvasti kasvavan budjettineuvonantajan aseman ja "taloudellisten faktojen" edessä. Valtiotieteen tohtori Anne Luomalan [2] mukaan tämän pääpiirteet ovat yksittäistenkin talousneuvonantajien kasvava, epädemokraattinen valta, jonka ehdotukset kulkevat eduskuntaneuvostojen läpi kiistatta "taloudellisesti järkevinä" laskelmina. Valituilla jäsenillä on hyvin vähän sananvaltaa tai toimivaltaa näistä abstraktisti ja arvovaltaisesti kirjoitetuista yhteenvetoraporteista, jotka sitten muokkaavat ja kehystävät kunnan budjettia ja sitä kautta useimpia kunnan päätöksiä.
Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli vähättelee [1] odotetusti tämän kehityksen merkitystä sanoen, että vaikeina talouden aikoina kuntien demokraattinen suunnittelu on vain edustajien "asennekysymys" ja "henkilökohtainen vastuu". ja kansalaisia. Anne Luomala on eri mieltä ja toteaa: "Paikallisdemokratian haaste ei ole kansalaisten osallistumattomuudessa, vaan kansalaisten ja heidän edustajiensa välisessä vuorovaikutuksessa ja tiedonkulussa." Samaan aikaan tuloerot kasvavat nopeasti suomalaisessa yhteiskunnassa, kun rikkailla menee OECD:n raportin mukaan "paljon paremmin kuin pienituloisilla perheillä". Eivätkä vain köyhät ole jäljessä. "Rikkaat saivat jalansijaa myös keskipalkkaisten joukossa."
Monet ZNetin lukijat tuntevat Michael Albertin ja Robin Hahnelin ehdotuksen osallistavaksi taloudeksi eli pareconiksi, jossa esitetään jäsennelty, hyvin määritelty ja saavutettavissa oleva näkemys vaihtoehtoisesta taloudesta, joka perustuu tasapuolisuuden, solidaarisuuden, monimuotoisuuden ja työntekijöiden itsensä arvoihin. -johtaminen ja tehokkuus. Tutustuimme pareconiin ensimmäisen kerran vuonna 2002 ZNetin kautta. Tutkimme sitä edelleen osallistumalla seuraavana vuonna Michael Albertin luentoihin European Social Forumissa ja toimimalla vapaaehtoisina kirjan "Parecon – Life After Capitalism" kääntämisessä suomeksi [3]. Olemme kuluneiden vuosien aikana tuoneet näitä perusideoita eteenpäin aktivismissamme Helsingin yliopistossa, kamppaillen yliopistomme opiskelijoiden ja työntekijöiden osallistavampien päätöksentekorakenteiden puolesta.
Olemme kolme erilaista "poliittisen aktivismin" taustaa omaavaa helsinkiläistä kasvatustieteen opiskelijaa, joita yhdistää ystävyys ja yhteiset arvot ja ajatukset siitä, millainen olisi ihanteellinen tai parempi yhteiskunta. Vaikka olemmekin aktiivisia erilaisissa projekteissa, tavoitteemme ja toimintamme ovat olleet monella tapaa varsin rajallisia ja lyhytnäköisiä. Olemme haastaneet vallan ja status quon hyvin laadituilla argumenteilla ja teoilla, jotka ovat peräisin erilaisista "anarkistisista" tasa-arvoisista lähteistä ja perinteistä. Vaikka tämä on joskus toiminut erittäin hyvin paikallisesti ja lyhyellä aikavälillä, olemme usein kohdanneet närkästystä, vastustusta ja suvaitsemattomuutta kirjoituksiamme ja toimintaamme kohtaan – ikään kuin työnnämme ihmisiä kohti kalliota, kun he kamppailevat ollakseen putoamatta. Tämä johtuu luultavasti suurelta osin ponnistelumme puutteesta kehystää ja selittää oikein tavoitteitamme ja toimintaamme, ja näin ollen ihmisillä ei yksinkertaisesti ole ollut aavistustakaan, minkä puolesta olemme niin jyrkästi taistelleet. Yksinkertaisesti sanottuna on helppo sanoa, mitä vastustamme, mutta todellisuudessa – minkä puolesta me olemme?
Albert ja Hahnelin osallistavan yhteiskunnan malli on vakava, uskottava yritys vastata tähän kysymykseen hyödyllisellä ja soveltuvalla tavalla. Sen pitäisi olla vähintäänkin pohdittavana kaikille, ja mielestämme sen pitäisi olla suunta, johon suomalaisen yhteiskunnan tulisi suunnata uudelleen.
Koska aloittelevassa toiminnassamme oli ehdottomasti pitkän aikavälin tavoite, aloimme arvioida resurssejamme ja lyhyen aikavälin strategioitamme. Pyrimme jatkuvasti kasvattamaan tavoitteitamme ja toimintaamme Pareconin kanssa tulevana vuonna, ja pidämme tärkeänä, että me kaikki käytämme strategisesti ZNetin kaltaisia tiloja organisoidaksemme ja koordinoidaksemme toimintaamme kaikkialla. Tästä syystä kirjoitamme tänne, ja otamme kaikki ulkomailta tulevat panokset, apu ja kommentit tervetulleiksi avosylin.
Ensimmäinen kokemuksemme pareconin edistämisestä Suomessa saatiin nuorisoleirin/seminaarin [4] kautta, jonka kokosi kunnianhimoinen, nuori ja poliittisesti tietoinen ryhmä, joka halusi löytää vakavia vaihtoehtoja nykyiselle kapitalistiselle politiikalle ja kulttuurille. Osallistujat olivat 15-21-vuotiaita, osa jo eri projekteissa aktiivisia, osa yksinkertaisesti uteliaita ja huolissaan yhteiskunnan tilasta. Meille puheenvuoro oli tilaisuus esitellä pareconin ideaa ja saada palautetta ei-lahkolliselta, avoimelta ja uteliailta yleisöltä.
Jäsentimme esityksemme kahteen osaan, käsittelimme ensin maailman nykytilannetta ja sitä, kuinka kapitalismi on yksi keskeinen komponentti sen muovaamisessa. Keskustelimme sitten kokemuksistamme aktivisteina ja korostimme keskittyneen ja todellisen, omistautuneen pitkän aikavälin strategisen työn tarvetta ilman alakulttuurien luomista ja identiteettipelien pelaamista.
Esimerkeistä keskusteltuamme ryhdyimme tuhoamaan TINA-kompleksia [5] esittämällä pareconin todella uskottavana vaihtoehtona. Pareconin esittelyssämme keskityttiin sen arvoihin, palkitsemiseen sekä tasapainoisen työkokonaisuuden ja osallistavan suunnittelun käsitteisiin. Jaoimme myös pienen tekemämme esitteen, jossa tiivistettiin pareconin ja esityksemme keskeiset kohdat, jotta heillä olisi jotain apua keskustelun seuraamiseen.
Kokemuksemme olivat erittäin myönteisiä. Leirin opiskelijoilla oli monia oivaltavia kysymyksiä ja he olivat valmiita käymään vakavaa keskustelua osallistavan talouden eri puolista. Tunsimme todella, että pareconin osallistava näkemys loi aitoa toivoa ja inspiraatiota auttamalla heitä torjumaan kyynisyyttä ja todellisen suunnan puutetta, jotka korostivat suurta osaa vasemmistoliikkeestä. Esityksen pitäminen tarjosi meille paljon palautetta ja ideoita, joilla voisimme hioa ja parantaa esitystämme seuraavaa vaihetta varten. Tulevaisuudessa toivomme voivamme alkaa pitää tätä puhetta paikallisissa, yleisissä kirjastoissa ja aktivistikahviloissa ja seminaareissa (jos he hyväksyvät meidät), edistää pareconia sen kanssa asteittain ja jatkuvasti, kääntää ja tuottaa yhä enemmän materiaalia. .
-
Kirjoittajat ovat perustaneet Parecon Finlandin, joka on osallistavan taloustieteen laajasti tunnetuksi suomalaisessa yhteiskunnassa keskittynyt ryhmä.
Huomautuksia
[3] Michael Albert. "Parecon – Kapitalismin jälkeinen elämä." 2004. Sammakko.
[4] Mundus Socialis – Leiri politiikasta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta kiinnostuneille nuorille.
[5] Michael Albert. "TINA!? Ja sinne pääseminen". 30. tammikuuta 2004.
ZNetwork rahoitetaan yksinomaan lukijoidensa anteliaisuudesta.
Lahjoita